Näinä päivinä moni miettii, mikä on kunnanvaltuustoissa tehtävien päätösten merkitys ja painoarvo tulevaisuudessa.
Kuntia koskeva sääntely ja valvonta tulee yhä enemmän EU:n, valtion tai aluehallinnon suunnasta. Sote-päätöksetkin ovat siirtymässä hyvinvointialueiden tehtäviksi.
Mihin enää tarvitaan valtuustoja tai kuntavaaleja? Onko vaalien tehtävänä toimia vain poliittisena ilmapuntarina pitkän vaalittoman kauden jälkeen – tai antaa väliarvosana hallitukselle koronakriisin hoidosta?
Monimutkainen nykytodellisuus suosii yksinkertaisia ja helppoja johtopäätöksiä. Pikapäätelmä ilmapuntarivaaleista johtaa kuitenkin harhaan. Monella mittarilla mitattuna kuntavaalit ovat edelleen kaikkein tärkeimmät vaalit.
Juuri nyt korona runtelee toimintakykyämme. Samanaikaisesti väestö vanhenee ja useissa kunnissa taloustilanne tiukkenee. Ilmastonmuutos etenee.
Käynnissä on monta muutospyörrettä samanaikaisesti. Kunnat ja kuntatalous liittyvät niihin kaikkiin, sillä kuntien tehtävänä on varmistaa pitkäjänteisesti ihmisten hyvä ja sujuva arki muutostenkin keskellä. Tärkeimmäksi valtuustossa päätettäväksi asiaksi nouseekin se, miten kunta luo kasvua, jolla vastata muutoksiin. Vain kasvu maksaa velat ja rahoittaa hyvinvoinnin myös jatkossa. Kasvun tulee kuitenkin olla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää.
Kunnan tulovirta vahvistuu kestävästi valjastamalla rakennettu ympäristö voimanlähteeksi. Kaavoituksella on avainrooliin kasvuinvestointien käynnistämisessä.
Kunta mahdollistaa ihmisten muuttuviin tarpeisiin vastaavan monipuolisen asuntotarjonnan sekä hillitsee asumiskustannusten nousua kaavoittamalla riittävästi asuntotontteja. Riittävän aikaisilla kuntatekniikka- ja palveluverkkoinvestoinneilla huolehditaan tonttien rakentamisvalmiudesta.
Niin ikään kaavoituksen kautta kunta luo edellytykset täydennysrakentamiselle ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle. Tiivistäminen mahdollistaa olemassa olevan kuntainfran hyödyntämisen ja vanhojen alueiden uudistamisen. Kaikki tämä yhdessä pidentää rakennuskannan käyttöikää, tukee palveluverkon kehittämistä ja pienentää päästöjä.
Perustamalla kaavoitusratkaisut kunnianhimoiseen joukkoliikenteen kehittämiseen kunta luo yksityisiä investointeja houkuttelevan kokonaisuuden, jossa vanha kukoistaa ja uusi nivoutuu vähäpäästöisesti osaksi jo rakennettua.
Kun kunta kaiken tämän ohella huolehtii vielä kaavoituksen asiakaslähtöisyydestä, se alkaa todella houkutella investointeja ja yrityksiä, jotka puolestaan luovat uusia työpaikkoja. Asiakaslähtöinen kaavoitus on sujuvuutta ja ennustettavuutta – esimerkiksi hakemusten, lupien ja aloitteiden käsittelyä luvatussa määräajassa.
Valtuuston rakennettua ympäristöä koskevat päätökset vaikuttavat kaikkeen: ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon, talouskehitykseen ja yrittäjyyteen sekä ilmaston tilaan. Tulevaisuuden kunta pitää päättää rakentaa tänään. Joko kysyit omalta kuntavaaliehdokkaaltasi, miten hän sen tekisi?
Diana Råman
Talonrakennusteollisuus Uusimaa, aluejohtaja
Kirjoita kommentti