Epävarmuus. Se tuntuu olevan ainoa asia, josta voimme tässä ajassa olla varmoja. Talouden näkymät ja yritysten tulevaisuus, ihmisten työpaikat ja terveystilanne. Näitä meidän on koronan myötä entistäkin vaikeampaa, jopa mahdotonta ennustaa.
Harmauden keskellä on näkynyt myös valonpilkahduksia. Yksi näistä on ollut rakentaminen, joka on tähän saakka selvinnyt kriisistä suhteellisen pienin vaurioin. Toisin kuin monessa Euroopan maassa, Suomessa on onnistuttu pitämään työmaat auki. Hankkeet ovat edenneet ja työpaikat on saatu valtaosin säilytettyä.
Syksyn myötä rakentamisen suhdanteet ovat kuitenkin heikentyneet nopeasti ja näkymät ovat epävarmat. Tilauskanta on laskenut reilusti tavanomaisesta, tuotanto on supistumassa voimakkaasti ja henkilöstöä on jouduttu vähentämään.
Tiukentunut pankkisääntely kiristää rakentamisen rahoitusta ja jopa estää hankkeiden käynnistymistä. Uusien asuntojen tarve tai kysyntä ei ole kuitenkaan vähentynyt. Kaupungistuminen jatkuu ja Suomeen tarvitaan VTT:n arvion mukaan 35 000 uutta asuntoa vuodessa. Kuntien heikko taloustilanne puolestaan uhkaa hyydyttää muun muassa koulujen ja päiväkotien välttämättömät rakennus- ja korjaushankkeet.
Koronatilanteen synkkeneminen korostaa julkisten toimien merkitystä. EU:n elpymispaketilla tulee olemaan suuri rooli Suomen koronanjälkeisessä jälleenrakennuksessa. Sen avulla voimme edesauttaa rakennetun ympäristön uudistumista, nopeuttaa digitaalista ja vähähiilistä siirtymää ja rahoittaa välttämättömiä tki-investointeja, joilla kiritään ilmastotavoitteita ja parannetaan Suomen kilpailukykyä.
Rakennusalan merkitystä koko kansantaloudelle kuvaa se, että rakennettu ympäristö työllistää joka viidennen Suomen työllisistä eli puoli miljoonaa ihmistä. Rakennusinvestoinnit edustavat puolestaan 60 prosenttia Suomen kaikista investoinneista.
Investoinnit liikenneväyliin, muuhun infraan ja talonrakentamiseen vahvistavat työllisyyttä, palauttavat tehokkaasti veroeuroja valtion ja kuntien kassaan, vivuttavat muuta taloudellista toimeliaisuutta sekä edistävät tehokkaasti ilmasto- ja ympäristötavoitteitamme. Ne luovat kasvun edellytyksiä tänään ja seuraaville vuosikymmenille.
Maankäytön ja rakentamisen osalta keskeisessä osassa on sujuva kaavoitus ja luvitus, jotta kaikki elinvoimaiset hankkeet etenevät viivytyksettä toteutukseen. Sujuvuus ei vaadi suuria rahallisia panostuksia, mutta lisää huomattavasti tuottavuutta ja tuloksia.
Elvytyksen paras hetki on nyt. Rakentamalla saadaan Suomen talous kasvuun.
Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Rakentaminen-mainosliitteen pääkirjoituksena 25.11.2020.
Kirjoita kommentti