COVID-19-pandemia on tuonut lisätarvetta ilmanvaihdon ohjeistuksiin ja tutkimukseen. Kuitenkin jo muutama sisäilmaan liittyvän perusasian varmistaminen auttaa merkittävästi koronatartuntojen estämisessä jokapäiväisessä sisäympäristössämme. Sisäilman epäpuhtauksien hallinnassa on tärkeätä rajata epäpuhtauslähde ja näin vähentää ympäröivän ilman pitoisuutta. Riittävällä ilmanvaihdolla ja oikealla ilmanjaolla laimennetaan tilan ilmassa oleva epäpuhtauspitoisuus hyväksyttävälle tasolle. Oikein suunniteltu suodatus taas puhdistaa tuloilman.
Kuulostaa yksinkertaiselta ja oikeastaan onkin sitä. Erikoistiloissa on lisäksi erityisvaatimuksia ja keinoja, kuten laminaarivirtaus ja kohdepoistot sekä tarkka tilojen välisten painesuhteiden hallinta. Mutta rajaan tässä fokusta tavallisiin koti-, toimisto- ja liiketilaympäristöihin ja vallitsevaan COVID-19-pandemiaan.
Epäpuhtauslähteen rajaamisen keinoihin kuuluvat esimerkiksi hihaan yskiminen tai kasvomaskin käyttö. Näillä toimenpiteillä suojellaan siis ensisijaisesti muita ihmisiä. Tärkeätä on rajata viruksia sisältävien pisaroiden määrää ja leviämisetäisyyttä. Näin vähennetään sekä suoraa pisaratartuntaa että myös ilmateitse tapahtuvaa tartuntaa. Koronan ilmateitse tarttuvuudesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia, mutta ilmiönä se on melko varmasti yksi tarttumisreiteistä.
Sekoittavan ilmanvaihdon tarkoituksena on laimentaa sisäilman epäpuhtauspitoisuudet. Ilmamäärien on oltava riittävät ja ilmanjako hyvin suunniteltu. Eurooppalaiset tutkijat ovat laajasti korostaneet hyvän ilmanvaihdon merkitystä tartuntojen estäjänä. On epävarmaa, kuinka kauan koronavirus voi ilmassa elää. Joka tapauksessa, palautusilmaa ei tulisi käyttää.
Yksittäistä virusta ei ilmanvaihdossa normaalisti käytettävät suodattimet pidättele. Usein virus on kuitenkin tarttunut isompaan hiukkaseen, jonka taas ilmanvaihdon hienosuodatin poistaa tuloilmasta. On kuitenkin epätodennäköistä, että ulkoilmasta tulisi suoraan viruksia sisälle. Suurempi merkitys on muilla ulkoilman epäpuhtauksilla. Uusimmat tutkimukset ovat löytäneet merkittävän korrelaation toisaalta korkeiden alueellisten ulkoilman epäpuhtauksien ja toisaalta koronaan sairastuneiden määrän ja taudin vakavuuden välillä. Lisätutkimusta tarvitaan. Jo pitkään on kuitenkin tiedetty, että esimerkiksi liikenteen ja energiantuotannon aiheuttamat pienhiukkaset lisäävät sydän-, verisuoni- ja hengitystietauteja. Tuntuukin loogiselta, että korkeat epäpuhtauspitoisuudet pahentavat myös COVID-19-tilannetta. Pienhiukkasten pitoisuuteen sisäilmassa voidaan tehokkaasti vaikuttaa riittävällä ilmavaihdolla ja ilmanvaihdossa yleisesti käytetyillä suodattimilla.
Ja tietysti etäisyyden pitäminen ja hyvä hygienia ovat nyt arvossaan yleisestikin. Pintoja pitää puhdistaa ja käsiä pestä useita kertoja päivässä. Yleiset wc-tilat ja myös wc:n huuhtelun kansi auki on arveltu olevan riskipaikkoja ja -tekijöitä. Lisäisin tähän yleisten wc-tilojen käsienkuivauspuhaltimet, joita en etenkään nyt käyttäisi.
Kehitystyötä ja tutkimusta tarvitaan ja tehdäänkin koko ajan. Kuitenkin jo perusasioilla päästään pitkälle. Hihaan yskiminen sekä riittävän ilmanvaihdon ja tuloilman suodattamisen varmistaminen ovat aina tärkeitä asioita, ja nyt pandemiatilanteessa niiden merkitys on erityisesti korostunut. Nämä ovat tietysti vain pieni osa koko COVID-19-taistelussa, mutta suhteellisen merkittäviä ja helposti toteutettavissa.
Ilkka Salo
toimitusjohtaja
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry
Kirjoita kommentti