Huoli terveydestä ja toimeentulosta koskettaa nyt kaikkia ihmisiä ja yrityksiä maailmanlaajuisesti. Tämä vallitseva poikkeustila on aiheuttanut ennennäkemättömiä vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen sekä kotona että työpaikoilla. Kriisin kesto ei ole kenelläkään tiedossa, voidaan vain arvailla ja peilailla tilannetta maihin, jotka ovat Suomea aikaisemmin joutuneet poikkeustilaan.
Rakennusala on tarjonnut töitä myös koronakriisin aikana ja pienentänyt poikkeustilan taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Rakennusteollisuudessa tehdään paljon toimia työntekijöiden suojelemiseksi koronakriisissä ja rakennustyömaita on ohjeistettu koronaviruksen torjunnasta monella tapaa. Muun muassa taukotilojen siivousta on lisätty ja taukoja on porrastettu yhtäaikaisen oleilun välttämiseksi.
Tärkeintä tietenkin on, ettei yksikään rakennustyöläinen tule työmaalle sairaana altistamaan muita sairaudelle. Poikkeustilanteen aikana joustoa tulee löytyä entistä enemmän sekä työntekijä- että työnantaja puolelta ja töitä on pakko järjestellä monelta osalta uuteen toimintamalliin.
Se voisi olla vaikkapa seuraavanlaista: Riskiryhmään kuuluvilla on mahdollisuus pitää kertyneet vuosilomansa ja pekkaspäivät aikaistettuina. Näin menetellen työntekijällä on mahdollisuus olla poissa palkallisena nykyisten poikkeustoimien takarajalle 13.5. saakka.
Rakennusteollisuus seuraa viranomaisohjeistusta ja tiedottaa yrityksiä jatkuvasti uusista toimista. Turvallisuuden ja terveellisyyden takaamisen lisäksi ala tekee kaikkensa, jotta se tuottaisi hyvinvointia koko Suomelle.
Hyvinvointimme perusta on talousjärjestelmä, joka nyt on koronan takia vakavasti uhattuna. Rakennusala on yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeä teollisuudenala.
Rakennustuotannon arvo on yli 35 miljardia euroa vastaten 20 prosenttia bkt:stä. Kolmannes alaan investoiduista euroista palaa suorina veroina yhteiskunnalle yhteiseen hyvään. Miljoonan euron rakennusinvestointi tuottaa 15 henkilötyövuotta. Rakentaminen ei saa pysähtyä!
Lisääntyvä testaus ja altistuneiden jäljitys vievät yhteiskuntaamme kohti kohdennetun tehokasta epidemiatorjuntaa. Seurantaa on edelleen parannettava, jotta rajoitustoimet voidaan kohdentaa paremmin kriisin pitkittyessä, koska hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen perusta ei kestä totaalipysäytystä.
Meidän suomalaisten on tehtävä kaikkemme, jotta koronaviruksen leviäminen saadaan pysäytettyä ja samalla taloudellinen toimeliaisuus säilyy mahdollisimman normaalina.
Yhtälö on haastava, mutta rakennus- ja kiinteistöala kantaa yhteiskuntavastuunsa kriisissä ja sen jälkeenkin tarjoten työtä yli puolelle miljoonalle suomalaiselle.
Yhdessä kaikki onnistuu.
Pasi Pitkänen
Kumoni Oy:n toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT hallituksen jäsen
Kirjoita kommentti