Suomen kansallisvarallisuuden pääosa on rakennuksissa ja Suomen suurin voimavara on hyvinvoivissa suomalaisissa. Näiden kahden syyn takia uskomme, että kaikki maamme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset tutkijoista, suunnittelijoista, tuotekehittäjistä ja rakentajista kiinteistönomistajiin pitävät hyvän sisäilman varmistamista työlistansa kärjessä.
Asiasta on taitettu peistä aivoriihissä ja arvovaltaisissa kokouksissa, puhumattakaan verkkokeskusteluista. Siksi on nyt tärkeää havaita, että johtavien asiantuntijoiden keskuudessa vahvistuu pyrkimys yhteisen tavoitteen ja tiekartan luomiseen. Yhä useampi tiedostaa, että hyvän sisäilman ylläpitämiseen tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, hyväkuntoisia tai sellaisiksi korjattuja rakennuksia sekä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.
Kaikilla tahoilla on erinomaista osaamista, mutta kenelläkään ei ole yksin ratkaisun avaimia. Tulevaisuuden mallit hyvään sisäilmaan luodaan yhdessä.
Osaaminen sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä sekä sisäilman vaikutuksista käyttäjiin on muodostunut eri tahoilla, joten tarvitsemme monipuolisempaa tutkimustietoa. Ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa kaipaavat niin rakennusten tilaajat, käyttäjät kuin rakennusten ylläpitohenkilöstökin.
Ehdotamme, että seuraavassa hallitusohjelmassa osoitetaan rahoitusta tutkimukseen, joka auttaa ymmärtämään käyttäjien tarpeita erityisesti sisäolosuhteiden suhteen. Tärkeitä tutkimusalueita ovat esimerkiksi, miksi oireilu julkisissa rakennuksissa on lisääntynyt ja miksi olosuhteet eivät aina korreloi oireiden kanssa. Tai miksi vaikutukset vaihtelevat.
Kattavampi tietopohja tulee, kun rakennusten omistajat kehittävät, korjaavat ja ylläpitävät rakennuskantaansa niin, että se säilyttää arvonsa ja vastaa käyttäjien tarpeita. Ilmanvaihdossa tämä tarkoittaa muun muassa, että ilmavirtojen tasapainotus, automatiikan virittäminen ja asetukset pidetään ajan tasalla.
Parhaita käytäntöjä kiinteistöjen ylläpidon suunnitelmallisuudesta ja ammattimaisuudesta on tutkittava ja jaettava. Kun teknologia kehittyy, on rakennusten ylläpito- ja huolto-osaamista vahvistettava suunnittelusta alkaen. Resurssit tulee kohdistaa niin, että rakennus toimii käyttäjien tarpeiden mukaisesti ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Kiireellinen tutkimuskenttä on myös digitalisaation hyödyntäminen. Se luo paljon mahdollisuuksia, kun saamme rakennuksista kerättävän tiedon paremmin hyödynnettyä ja yhdistettyä käyttäjäpalautteeseen.
Sisäilmatutkimuksen kautta voimme myös uudistaa rakentamista ja sen ostamista. Uusimmat talotekniset järjestelmät edellyttävät erilaista osaamista suunnittelussa ja hankinnassa kuin ennen. Perinteinen pilkottu suunnittelu ja toteutus kannattaa välillä haastaa.
Sisäilman kohdalla Suomi ei kaipaa hidasta jättiprojektia ja tuhteja selvityksiä, vaan suoraan sisäilmatutkimukseen ja koulutukseen osoitettua määrärahaa, jolla vahvistetaan osaamista ja kehitetään parhaita käytäntöjä.
Tämä investointi on vain murunen verrattuna kansalaisten hyvinvoinnin arvoon ja rakennuskannan taloudelliseen merkitykseen. Tällä perustelemme otsikon sanaa ’strateginen’, ja tämän tavoitteen eteen työskentelemään haluamme kutsua kaikki alan asiantuntijat.
Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus ry
Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö, Helsingin kaupunki
Maija Lehtinen, toimitusjohtaja, Tilapalvelut-liikelaitos, Espoon kaupunki
Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja, Vantaan kaupunki
Mervi Ahola, toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry
Kirjoita kommentti