Lähes viikoittain saa lukea, että kosteudenhallinta on pettänyt rakentamisessa tai jossakin rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmaa. Perusteltua tai ei – käytännössä lähes aina syyttävä sormi osoittaa rakentajan suuntaan. On inhimillistä yrittää löytää vastuullinen taho, joka tieten tahtoen olisi halunnut tehdä huonoa laatua ja kosteusongelmaa. Ahne urakoitsija sopii monien mielestä hyväksi syylliseksi.
Joskus tilanne voi myös olla niin, että rakentaja on tehnyt jonkin rakenteen väärin, koska suunnitelma on ollut puutteellinen tai sen sisältöä ei ole ymmärretty tai suunnitelmien mukaan ei ole pystytty rakentamaan.
Syypää kosteusongelmalle voi löytyä myös suunnittelijoiden, rakennuttajan tai rakennuksen käyttäjien suunnasta, kun ongelmaa on tutkittu pidemmälle, mutta tämä tieto enää harvoin tulee julkisuuteen.
Kuivaketju10-toimintamalli vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista
Rakentajilla on siis edessään paitsi julkisuushaaste, myös todellinen haaste tehdä oma osuutensa rakennushankkeessa kunnolla ja kosteudenhallinnan vaatimukset täyttäen. Muiden syyttelyn sijaan on pystyttävä osoittamaan, että oma lenkki ketjussa on kunnossa ja että asiat hoidetaan niin kuin pitää. Tämän aikaansaamiseksi ovat monet isot rakennusliikkeet julkisesti ilmoittaneet ottavansa Kuivaketju10:n käyttöön omaperustaisilla työmaillaan. Kuivaketju10-toimintamalli sisältää riskilistan ja -todentamisohjeen, joissa on esitetty kymmenen keskeisintä kosteusriskiä.
Rakennusliikkeet ovat ottaneet Kuivaketju10:n sisällön ja vaatimukset hyvin vastaan. Esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonnan mukaan ongelmia ei urakoitsijoiden puolella ole niinkään, vaan haasteena tuntuu olevan se, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saataisiin ymmärtämään, mitä sitoutuminen Kuivaketju10:n käyttöön oikeasti tarkoittaa. Toisinaan kuulee tapauksista, joissa aloituskokouksessa ihmetellään yhdessä, miten toimintamallin hyödyntäminen ei ole edennyt mitenkään, vaikka rakennuslupahakemuksessa ilmoitetaan KK10:n käytöstä.
Sähköinen kosteudenhallintakoulutus
Toinen tapa vastata kosteudenhallinnan haasteeseen on juuri käynnistymässä. Suuret rakennusliikkeet yhdessä Ratekon ja Rakennusteollisuuden kanssa ovat tekemässä sähköistä koulutusmateriaalia työntekijöiden kosteudenhallintakoulutukseen. Tavoitteena on saada ensi kesäksi sähköinen, moduuleista kasattu koulutuspaketti rakennushankkeessa toimiville ammattilaisille. Työntekijätason paketti on suunniteltu yhden päivän koulutukseksi, ja sen on tarkoitus perehdyttää työntekijä kosteudenhallinnan tärkeyteen ja toimintatapoihin työmaalla. Sähköinen koulutus mahdollistaa eri kieliversioiden tekemisen, joten tietoa saadaan menemään hyvin koko rakennusketjulle.
Kosteudenhallinta rakentamisessa ei ole mitään rakettitiedettä, mutta se vaatii jokaisen työntekijän toimia ja ymmärrystä erilaista ilmiöistä. Rakentajat pyrkivät hoitamaan oman osuutensa maaliin kunnolla ja tässä Kuivaketju10 on antanut hyvät lähtökohdat ja toimintamallin, jonka mukaan on jo alettu toimia. Tähän kun saamme vielä mukaan mainitun työntekijöiden kosteudenhallintakoulutuksen, hyvät lähtökohdat kuivan rakennuksen rakentamiselle ovat olemassa. Seuraava askel on viestiä ja kertoa, miten asiat voidaan hoitaa kunnolla koko rakentamisen kentällä.
Jani Kemppainen
Asiamies
Rakennusteollisuus RT
Blogi on julkaistu 27.11.2018 RALAn kotisivuilla.
Kirjoita kommentti