Montako kertaa talon tai sillan pitää askeltaa ennen kuin se löytää lopullisen paikkansa? Rakentajat pysyttäytyvät pitkälti perinteisessä kolmiloikkaajan tekniikassa. Rakennus ei itse tietenkään liiku, mutta sen komponentit kyllä.
Rakennuksen kolmiloikka
Kaikki alkaa siitä, kun materiaali saapuu tontille – suorituspaikan ensimmäiselle askelmerkille. Vauhtiin ponkaisten materiaali laskeutuu toiseen positioonsa yhdistäen horisontaalista ja vertikaalista liikettä, ja kuin vakuudeksi tavoitteellisuudestaan valmistautuu kohti viimeistä loikkaansa asennuspaikalleen.
Rakentamisessa kolmiloikka ei tosin ole aina näin suoraviivaista. Suorituksissa on luonnollisesti valtava variaatio huippuunsa hiotuista toimitusketjuista. Parhaimmillaan elementit loppuasennetaan suoraan autokuormasta yhdellä siirrolla.
Nostot ovat aina korkean riskin työtä
On arvioitu, että vakavia vammoja aiheutuu iskuvoimista jo seuraavilla massoilla ja putoamiskorkeuksilla: 0,9 kiloa (esim. vesipullo) putoaa 15 metristä; 1,5 kiloa (kirves) 10 metristä tai neljä kiloa (epoksikanisteri) kahdesta metristä. Esimerkki kuolettavaksi arvioidusta putoamiskorkeudesta ja massasta on 3,6 kilon lekan putoaminen 30 metristä. On siis selvä, että mikä tahansa putoava materiaalikuorma on lähtökohtaisesti vakavan tapaturman aiheuttaja.
- ”Betonisäkki 1000 kg putosi piikeistä ja murskasi kurottajan ohjaamon.”
- ”Työntekijä väisti putoavaa puuelementtipakettia.”
- ”Teräspalkki liikahti nostossa ja putosi.”
- ”Torninosturin nostovaijeri osui ja pudotti kaide-elementin.”
- ”Betonisäkkilava lipesi U-lenkillä tehdystä nostosta.”
Vaikka turvallisuuskouluttajat sanovatkin aina, että onnettomuuksissa ei ole kyse tuurista, on sitä mielestäni edellä mainituissa tapauksissa ollut. Nimittäin vain yhdessä tilanteessa henkilö loukkaantui, eikä siinäkään onneksi vakavasti. Sen sijaan materiaalia on tärveltynyt, tuotantoa menetetty, onnettomuustutkintaa tehty, oppia jaettu ja omaksuttu. Nostoihin ja purkuihin liittyviä turvallisuushavaintoja ja vaaratilanne havaintoja on koottu Rakennusteollisuus RT:n verkkosivuille.
Jokainen ylimääräinen nosto on hukkaa
Tuotannon tehokkuuden kannalta jokainen ylimääräinen nosto on hukkaa. Valmiusaste ei kasva ahkeralla materiaalien siirtelyllä, vaan vasta lopullisista asennuksista. Nostoissa on kyse aina korkean riskin töistä. Rakentamiseen liittyy lukemattomia siirtoja – silti tavattoman usein niitä tehdään rutiinilla, ilman tietoista läsnäoloa. ”On se ennenkin näin hoitunut.”
Tuotannon tehokkuuden parantamista on kuvattu monesti sillä, että tarkoituksena ei ole juosta lujempaa, vaan kävellä lyhyempi matka. Nostojen saralle tarjolla on yksinkertainen resepti: Vähennetään ylimääräisiä nostoja ja saavutetaan tuottavuus sekä turvallisuus.
Toimenpiteitä nostojen turvallisuuden parantamiseksi ovat (ei tyhjentävä lista):
- Tietoisuus ja tarkkaavaisuus mukana nostossa, jota ollaan tekemässä (vastuu työntekijällä)
- Nostovälineiden ja kommunikaation varmistaminen (työryhmä)
- Noston suunnittelu (työryhmä, työnjohto)
- Työtehtävien ja varastoinnin yhteensovittaminen (työnjohto)
- Päätökset esivalmistuksen, materiaalien, logistiikan ja aluesuunnittelun tavoista (työmaajohto)
Tutustu myös Työturvallisuuskeskuksen Rakennusalan työturvallisuus –sivuun.
Antti Leino
Rakennusteollisuus RT:n turvallisuusryhmän puheenjohtaja
Skanska Oy:n turvallisuuspäällikkö
Blogikirjoitus on julkaistu myös 26.9.2018 Skanskan blogissa
Kirjoita kommentti