Käykö taloyhtiölainakeskustelulle kuin kesäiselle rusketukselle?

Taloyhtiölainojen ympärillä käytävä keskustelu on saanut kesähelteillä jatkoa. Valtionvarainministeri Petteri Orpo ilmoitti asettavansa alkusyksystä työryhmän pohtimaan taloyhtiölainojen mukanaan tuomia riskejä. Lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn varoitti yhtiölainojen kautta tapahtuvan velkaantumisen lisäävän talouden makrovakausriskejä.

Taloyhtiölainojen nopea kasvu on aiheellinen huoli, mutta sen tiimoilta käytävä keskustelu on ollut varsin yksipuolista uhkakuvilla pelottelua.  Pyrin tällä kirjoituksella tuomaan keskusteluun myös toisenlaisen näkökulman. Kirjoitin aiheesta blogissa jo toukokuussa. Kirjoituksen löydät täältä.
Suomen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuminen edellyttää nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. Keinoja työllisyysasteen nostamiseksi on monia, mutta yksi keskeisimmistä on eittämättä asuntomarkkinoiden toimivuus. Erityisesti kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike ylläpitää asuntojen kysyntää. Vain kysyntään nähden riittävällä asuntotuotannolla voidaan vastata tähän kaupungistumisen myötä kasvavaan haasteeseen.

Viimeisen kolmen vuoden aikana uudiskerrostaloasuntojen rakentaminen on lisääntynyt voimakkaasti. Tilastokeskuksen tietojen perusteella toukokuusta 2015 tämän vuoden toukokuuhun eli kolmen vuoden aikana kerrostaloasuntojen aloitusmäärät ovat nousseet 16 523 asunnosta 36 807 asuntoon (+123 %), kerrostalotuotannon tilauskanta on vastaavasti kasvanut noin 1,3 miljardista eurosta 2,9 miljardiin (+131 %). Samaan aikaan asuntoyhteisöjen lainakanta on kasvanut Suomen Pankin tilastojen mukaan 22,1 miljardista eurosta 29,6 miljardiin (+34 %) eli suhteessa kasvua on tapahtunut selvästi vähemmän kuin tuotannossa.

Voidaan siis esittää kaksi olennaista kysymystä. Ensiksi, kuka olettaa, että velkamäärät eivät kasvaisi varsin nopeasti näin rajun rakentamisen seurauksena? Toiseksi, uhkakuvien maalailun vastapainoksi haluaisin kuulla myös, kuka kannattaa matalampaa asuntotuotantoa ja toimimattomampia asuntomarkkinoita sekä nykyistä nopeampaa asuntojen hintojen nousua? No tietysti tällekin löytyy kannattajia, mutta kansantalouden tasolla näillä on ollut suuri merkitys talouskasvun ja työllisyyden kohenemisessa. Tämä näkökulma on taloyhtiölainojen ympärillä käydystä keskustelusta uupunut täysin.

Nyt käsillä olevassa rakentamisen suhdannetilanteessa näemme jo kerrostaloasunnoille myönnettyjen rakennuslupien hiipumista. Mikäli loppuvuonna kehitys jatkuu samanlaisena, myönnetään kuluvana vuonna noin 10 000 kerrostaloasunnolle vähemmän rakennuslupia kuin vuosi sitten. Samaan aikaan julkinen keskustelu taloyhtiölainojen muodostamista riskeistä takaa, että yhtiölainojen osuudet uudistuotannossa eivät nouse, pikemminkin päinvastoin. Myöskään joustoja ei ole luvassa entiseen malliin, mikäli pankkeihin on uskominen.

Käsillä oleva ongelma ei siis näytä tällä haavaa kärjistyvän entisestään, koska rakentaminen vähenee. Tämä ei poissulje sitä, että jo olemassa olevissa taloyhtiölainoissa ei olisi piileviä riskejä esimerkiksi heikentyneen maksukyvyn myötä. Näiden suhteen tulee olla hereillä. Talouden makrovakauden turvaamiseksi voi olla perusteltua toimeenpanna erinäisiä työkaluja liiallisen velkaantumisen estämiseksi. Mutta on myös mahdollista, että taloyhtiölainojen ympärillä käytävä keskustelu häipyy kuin kesäinen rusketus eikä sen perään kysellä enää tammikuussa.

Sami Pakarinen
pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä