Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin nopeammin kuin kokonaistuotanto. Ennakkotietojen perusteella rakentamisen kasvu on kuluvana vuonna ollut sekä arvonlisäyksellä että rakennusinvestoinneilla mitattuna keskimäärin vajaat 6 prosenttia. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastumaan päin.

Rakentamisen lähiajan kehityksen kannalta mielenkiintoisin seurattava sektori on uudistalonrakentaminen. Korjaus- ja infrarakentamisella on tietysti suuri merkitys alan kehitykselle, mutta nämä sektorit ovat huomattavasti vähemmän alttiita suurille suhdannevaihteluille toisin kuin uudistalonrakentaminen.

Talonrakennustöiden aloitusten vuosisumma on syksyn aikana yltänyt 40 miljoonaan kuutiometriin. Uudistalonrakentamisessa huomio kiinnittyy nyt asunto- ja teollisuusrakentamiseen.

Asuntoaloitusten ennakoidaan yltävän peräti 43 000 asuntoon tänä vuonna. Kasvua on ruokkinut kaupungistumisen ja matalien korkojen yhdistelmä, joka on saanut tänä vuonna lisää veto apua yleisestä talouden nousuvireestä.

Kasvukeskusten asuntotarjonta kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana runsaasti. Nykyinen tuotantotaso ylittää VTT:n vuoden 2016 pitkän aikavälin tuotantotarvearvion peräti noin 25 prosentilla.

Toiseksi, nyt kun vienti on vihdoin alkanut vetää myös muuallakin kuin tanssilavoilla, teollisuusrakentamisen pitäisi piristyä usean heikon vuoden päätteeksi. Kuitenkin kesällä julkaistun EK:n Investointitiedustelun perusteella teollisuuden tekemien rakennusinvestointien ennakoitiin supistuvan kuluvana vuonna. Lisäksi SKOLin tuoreimman barometrin mukaan suunnittelusektorin tilauskannat nimenomaan teollisuudessa eivät ole olleet kasvussa.

Ilman äkillistä muutosta maailmantaloudessa teollisuustuotanto Suomessa jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna, minkä pitäisi näkyä kasvavina laajennusinvestointeina.

Rakennusteollisuus RT:n lokakuussa julkistetun ennusteen mukaan ennakoimme rakentamisen kasvun jatkuvan kahdessa prosentissa vuonna 2018. Myönteinen kehitys on varmistettu tänä vuonna käynnistetyillä hankkeilla, joiden rakentaminen jatkuu ensi vuoden puolella. Asuntorakentamiseenkaan ei ole näköpiirissä mitään romahdusta, sillä kotitaloudet ovat innostuneet ostamaan asuntoja. Tämä paikkaisi kysyntää nyt vielä keväällä odotettua enemmän, mikäli sijoittajien kysyntä heikkenisi nopeasti.

Tarvetta rakentamiselle riittää jatkossakin, mutta se keskittyy entisestään. Kuvaavaa on, että kuluvana vuonna asunnoille myönnetyistä rakennusluvista peräti 67 prosenttia sijoittuu neljään suurimpaan seutukuntaan. Siksi keinoja riittävän asuntotarjonnan turvaamiseksi tarvitaan myös jatkossa. Näistä todistetusti parhaiten toimivat kasvuseuduille rakennettavat uudet joukkoliikenneinvestoinnit.

Suomen kannalta on ratkaisevaa, kuinka kasvukeskukset kytketään nopeilla junayhteyksillä toisiinsa ja siten edistetään työvoiman liikkuvuutta ja laajennetaan työssäkäyntialueita. Siksi liikennepolitiikka nivoutuu entistäkin tärkeämmäksi osaksi rakentamisen ja koko Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymiä.

Liikenneinfraa koskevilla päätöksillä vähennettäisiin myös alan suhdanneherkkyyttä. Esimerkeiksi käyvät Raidejokeri ja Tampereen raitiotie, jotka tuovat työtä vuosiksi eteenpäin.

Vaikka kuluvan vuoden alkupuolella julkistetut uudistusehdotukset liikenneasioiden hallintoon eivät edenneet, ongelmat eivät ole poistuneet. Siksi rakentajienkin kannattaa ensi vuonna tarkkaan seurata, mitä tällä sektorilla tapahtuu.

Sami Pakarinen
pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry


Teksti on julkaistu 15.12.2017 Rakennuslehden Näkökulma-palstalla.

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä