Rakentaminen on kehityksen merkki. Uutta luodaan ja vanha väistyy. Monessa kunnassa taloustilanne on kuitenkin vaikea, eikä rahaa tahdo riittää edes juokseviin menoihin. Miten rahaa riittäisi sitten uuden rakentamiseen ja vanhan kiinteistökannan ylläpitoon ja kunnostamiseen?
Kansantalouden investoinneista leijonanosa menee rakentamiseen. Toimeliaisuus ruokkii itseään. Rakentamisen investointien onkin laskettu palautuvan valtion ja kuntien kassaan moninkertaisesti saatuina verotuloina.
Rakentaminen ja rakennusmateriaalien valmistaminen nojaa merkittävässä määrin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Nämä yritykset työllistävät suuren määrän suomalaisia, yleensä paljolti paikallista työväkeä. Niinpä uudisrakentaminen tukee kunnan työllisyyttä, kasvattaa verokertymää ja heijastaa myönteisiä vaikutuksia laajemmin aluetalouteen. Rakentaminen siis tuottaa hyvinvointia kuntiin.
Kivirakentajat järjestivät joulukuussa perinteisen eduskuntatilaisuuden, tällä kertaa yhdessä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kanssa. Rakentamisesta vauhtia kuntatalouden rattaisiin -tilaisuudessa pohdittiin rakentamisen merkitystä sekä kuntataloudelle että kuntalaisten hyvinvoinnille.
Tilaisuudessa kivirakentajien Jussi Mattila kävi läpi tavoitteita tuleviin kuntavaaleihin. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pohti uudisrakentamista osana kaupunkipolitiikkaa ja SDP:n kansanedustaja Riitta Myller keskittyi asuntopolitiikkaan.
Katso videokooste tilaisuudesta:
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=Stfo3cFLf9c&w=600&h=338]
Tiina Kaskiaro
Tuoteryhmäpäällikkö
Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Jos käytettävissä olevaa ja tai kunnostuskelpoista rakennuskantaa on. miksi uuden rakentaminen kansantalouden kannalta on järkevämpää? Uudesta rakennuksesta saa sijoittaja aina isomman hyödyn1 vai mikä?