Hallituksen budjettiriihessä riittää vaikeita päätöksiä tehtäväksi. Kun hallitus etsii kissojen ja koirien kanssa keinoja työllisyyden kohentamiseksi, löytyy yksi helppo keino. Kiinteistöistä ja asunto-osakehuoneistoista perittävästä varainsiirtoverosta kannattaa luopua, vaikka se tuottaa noin 500 miljoonaa euroa valtionkassaan.
Muuttamisen kustannusten alentaminen edesauttaisi työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista. Minkään muun veron haitallisuudesta kansantaloudelle ei ole niin paljon yksiselitteistä tutkimusnäyttöä kuin muuttoveroksikin nimitetystä varainsiirtoverosta (Kauppalehti 28.7.2016).
Mitä varainsiirtoveron tilalle? Kun kokoomuksen eduskuntaryhmä nosti verolinjaukset keskusteluun heinäkuun puolivälissä, he ehdottivat tilalle asuntojen myyntivoiton verovapauden rajaamista. Valtiontaloudessa tämän tuen on arvioitu olevan 1 300 miljoonan euron suuruinen. Koko varainsiirtoveron korvaaminen edellyttäisi siis noin 40 prosentin leikkausta asuntojen myyntivoiton verovapauteen. Vaikka oman asunnon myyntivoiton verovapauden rajaaminen olisi perusteltua omaisuuden tasaisen verokohtelun turvaamiseksi, sen kautta haettu nopea rahoitus on huono vaihtoehto.
Löydän näkemykselleni kolme perustelua. Ensinnäkin myyntivoiton verottamisella olisi varainsiirtoveron tapaan lukkiutumisvaikutuksia. Asiaa on hiljattain tuonut esiin myös muun muassa STTK:n Jukka Ihanus 2.8.2016 julkaistussa kirjoituksessaan. Ei ole myöskään selvää tutkimusnäyttöä kyseisen verovapauden poiston puolesta, tosin ei sitä vastaankaan (Eerola 2015).
Toiseksi, nopea verovapauden poisto toisi asuntomarkkinoille häiriön, jota kukaan ei halua. Rajaaminen pitäisi toteuttaa kuten asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden leikkaaminenkin: maltillisesti useiden vuosien aikana. Koska asunnon myyntivoiton verovapaudessa voi olla kyse huomattavista summista, siirtymäajan tulisi olla hyvin pitkä, jotta asuntojen myyntiin ei syntyisi yhtäkkistä kestämätöntä piikkiä.
Kolmanneksi, omistusasunto on tarjonnut suomalaisille keinon kerryttää taloudellista turvapuskuria vanhuutta varten. Vaikka asuntovarallisuuden merkitys ja arvo riippuu nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän asuinpaikasta, ei vastaavaa toimivaa kannustinta kotitalouksien pitkäaikaissäästämiseen ole tällä hetkellä olemassa.
Varainsiirtoveron poisto voitaisiin hyvin kompensoida kiinteistöveroa nostamalla. Kuten ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vuosi sitten keväällä nykyistä hallitusohjelmaa arvioidessaan kirjoitti, Suomessa kiinteistöverotusta voitaisiin kiristää 500 miljoonalla eurolla, jotta oltaisiin keskitasoa muiden OECD-maiden kanssa. Kiinteistöverotuksen kiristämisessä suurin ongelma on fiskaalisesti se, että veronsaajana ei ole valtio vaan kuntasektori. Mikäli korotus halutaan kerättäväksi valtion kassaan, voisi mekanismin toteuttaa valtionosuusjärjestelmän kautta. Itse kiinteistöveron nosto voisi tapahtua valtion toimesta veron alarajoja korottamalla tai kiinteistöjen arvostuksen tarkistamisella vastaamaan paremmin nykypäivän hintatasoa.
Kiinteistövero ei juurikaan vaikuta ihmisten käyttäytymiseen, ja se kuuluu siten vähiten haitallisiin veroihin. Kyseistä veroa maksetaan vähiten siellä, missä asuminen on muutenkin edullista. Vaikka kiinteistöveron korotus kohdistuu kiinteistönomistajaan ja sitä kautta suoraan tai välillisesti kotitalouksiin, varainsiirtoveron poiston kautta realisoituvat dynaamiset vaikutukset, kuten esimerkiksi myönteinen työllisyysvaikutus, voisivat kompensoida aiheutetun menetyksen. Yksittäisten ihmisten kohdalla näin ei välttämättä olisi, mutta kokonaisuuden kannalta lopputulos olisi kivuttomin.
Ehdottamani veromuutokset vääristävät käyttäytymistä vähiten ja toisaalta kannustavat työvoiman liikkumiseen. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Jos verotuksen painopisteistä ja vaikutuksista halutaan tietoa, ensiksi kannattaa lukea uudelleen Hetemäen verotyöryhmän vuonna 2010 julkaistu raportti verotuksen kokonaisuudesta. Siinä on verotuksen osalta tarpeeksi eväitä hallituksen budjettiriiheen.
Sami Pakarinen
Pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry
Lähteet:
- Eerola, E. (2015) Luovutusvoittoverotus – taloudellisia näkökohtia ja maiden välistä vertailua. VATT Muistiot 44.
- Ihanus, J. (2016) Asuntokaupan varainsiirtoveron poisto lumelääke liikkuvuuteen.
- Kauppalehti 28.7.2016.
- Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 51/2010.
- Vihriälä, V. (2015) Hallitusohjelma hyvä lähtökohta, mutta tuottavuuden edistämisessä ongelma.
Nyt tässä Espoossa maksan rintamamiestalon tontista n. 1300 m2 yh-isänä kiinteistöveora liki 900 euroa vuodessa. On se mukavaa, etttä vielä nostetaan jo köysi kaulassa enemmän kukn kalliisti pk-seudulla asuvien kiinteistöveroa, samaan aikaan, kun maakunnissa maksetaan murto-osia ko. veroa. Omaa tonttiani en voi lohkoa, koska talo on rakennettu keskelle tätä maapalaa.
Ilmeisesti grynderin ajatus, että kalliilla alueella pientaloasuminen niin kalliiksi, että joka tontille rakennusteollisuus voi tehdä as. Oy:n?