Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla

 

Voi­ko ra­ken­ta­mi­sen laa­dus­ta pu­hua il­man paa­tos­ta – ja ra­ken­ta­vas­ti? Kyl­lä voi, ja nyt ha­luan teh­dä niin.

Ra­ken­ta­mi­sen laa­dus­sa ei ole vaih­toeh­to­ja: si­tä jo­ko on tai ei ole. Jäl­kim­mäi­nen ei pi­täi­si ol­la ke­nel­le­kään edes min­kään­lai­nen vaih­toeh­to.  Meil­lä kai­kil­la ra­ken­ta­mis­pro­ses­sis­sa mu­ka­na ole­vil­la tu­li­si ol­la in­to­hi­mo ja pää­mää­rä ra­ken­taa vain ter­veel­lis­tä ja tur­val­lis­ta –  niin asu­mi­seen, ole­mi­seen, työs­ken­te­lyyn kuin viih­ty­mi­seen­kin.

Olen miet­ti­nyt laa­tua hy­vin­kin pit­kän ai­kaa ja kei­no­ja sen saa­vut­ta­mi­sek­si. Vas­ta­sin yli kym­me­nen vuot­ta Il­ma­ri­sen kiin­teis­tö­jen yl­lä­pi­dos­ta ja otin vas­taan koh­tei­ta, jois­sa oli men­ty ra­ken­ta­ja­ve­toi­ses­ti – useas­sa hank­kees­sa. Tär­keä­tä on ra­ken­taes­sa­kin muis­taa, mi­ten ra­ken­nuk­sia hoi­de­taan ja huol­le­taan ei­kä vain ka­pea­kat­sei­ses­ti miet­tiä pel­käs­tään ra­ken­ta­mis­pro­ses­sia.

Vahvistetaan yhteistyötä

Mie­les­tä­ni mei­dän ti­laa­jien tu­lee ot­taa hank­keis­sa vah­vem­pi roo­li ja as­tua etu­rin­ta­maan näyt­tä­mään esi­merk­kiä laa­duk­kaas­ta lop­pu­tuot­tees­ta. On­nis­tu­nei­ta hank­kei­ta­han on enem­mis­tö! Alam­me on va­li­tet­ta­vas­ti kuu­lui­sa niis­tä hank­keis­ta, jois­sa kak­si tai useam­pi ”jäs­ti­pää” ei kas­vo­jen­sa me­ne­tyk­sen vuok­si myön­nä vir­hei­tä ja kor­jaa nii­tä. Mi­kä­pä on sen hir­veä­pää kuin jou­tua sa­no­maan toi­sel­le: ”An­teek­si, olin vää­räs­sä. Tein vir­heen. Nyt kor­jaan sen.”

Työs­sä­ni ra­ken­nut­ta­ja­pääl­lik­kö­nä olen huo­man­nut, et­tä jos ra­ken­nus­hank­keis­sa on luot­ta­muk­sen ja avoi­muu­den il­ma­pii­ri, sal­li­taan myös vir­hei­tä. Sil­loin vir­heet myös ker­ro­taan ja kor­ja­taan. Jos vie­lä te­ki­jä te­kee kuin it­sel­leen, lop­pu­tu­los on laa­du­kas. Par­haat tu­lok­set saa­daan, kun ei teh­dä ja hae­ta nii­tä en­nen­kin teh­ty­jä rat­kai­su­ja, vaan opi­taan toi­sil­tam­me ja kuun­nel­laan toi­siam­me.  Sil­loin asia­kas­kin on tyy­ty­väi­nen ja ker­too hy­väs­tä työs­tä omil­le ver­kos­toil­leen­kin.

Myös vi­ran­omais­ten ja suun­nit­te­li­joi­den pi­täi­si tie­dos­taa il­mas­ton­muu­tok­sen uha­tes­sa, et­tä ne van­hat rat­kai­sut ei­vät vält­tä­mät­tä toi­mi – saa­tik­ka hil­lit­se hii­li­ja­lan­jäl­keä. Suo­mes­sa ei kyl­lä sai­si enää suun­ni­tel­la yh­tään räys­tää­tön­tä ra­ken­nus­ta! Myrs­kyt, tuu­let ja rank­ka­sa­teet se­kä suh­teel­li­nen kos­teus vain vai­keut­ta­vat mei­dän kiin­teis­tön omis­ta­jien yl­lä­pi­dol­lis­ta ti­lan­net­ta. Yh­teis­työ­tä ja kes­kus­te­lua kai­va­taan täs­sä­kin. En ha­luai­si kuul­la enää ker­taa­kaan esi­mer­kik­si ky­syes­sä­ni kaa­voit­ta­jal­ta ra­ken­nuk­sen huol­ta­mi­ses­ta, et­tä ”se on sun mur­he”.

Pidennetyt takuuajat laatua rakentamaan

Laa­duk­kuu­den yh­dek­si tär­keäk­si te­ki­jäk­si pi­täi­si nos­taa myös pi­den­ne­tyt ta­kuu­ajat, joi­ta hank­keis­sam­me on käy­tet­ty jo jon­kun ai­kaa. Tu­lok­set ovat erit­täin po­si­tii­vi­set. Kai­ken kuk­ku­rak­si se tu­lee hal­vem­mak­si, sil­lä ta­kuu­kus­tan­nuk­set­kin me­ne­vät mi­ni­miin. Ja kaik­ki voit­ta­vat: asia­kas, ra­ken­nus­lii­ke ja ti­laa­ja.

En­tä olet­ko poh­ti­nut, mi­kä mer­ki­tys on työ­maa­hen­ki­lös­tön bo­nus­mit­ta­reil­la laa­duk­kaan lop­pu­tuot­teen saa­mi­sek­si? Us­kon, et­tä ny­ky­mal­li oh­jaa saa­maan ns. ”kat­teet ja bo­nuk­set ko­tiin”, jol­loin laa­tu jää kak­ko­sek­si. Mut­ta mi­tä jos bo­nus­mit­ta­rin te­ki­jät oli­si­vat nol­la­vir­he­luo­vu­tus, laa­du­kas lop­pu­tuo­te, asia­kas­tyy­ty­väi­syys, ai­ka­tau­lu ja työ­tur­val­li­suus?  Olen ha­vain­nut, et­tä näin saa­daan laa­du­kas, tur­val­li­nen ja toi­mi­va lop­pu­tuo­te se­kä tyy­ty­väi­set os­a­puo­let. To­den­nä­köi­ses­ti ne kat­teet ja bo­nuk­set­kin tu­le­vat hoi­de­tuik­si ko­tiin.  Unoh­ta­mat­ta tie­tys­ti tyy­ty­väis­tä asia­kas­ta, jo­ka pa­laa ty­kö­si yhä uu­del­leen.

Nii­na Ra­ja­kos­ki
Ra­ken­nut­ta­ja­pääl­lik­kö
Il­ma­ri­nen

---

Teksti on ilmestynyt alunperin RALAn blogeissa.