Tuoreet rakentamisen suhdannekatsaukset ennustavat uudisrakentamisen kasvavan lähivuosina korjaamista ripeämmin. Korjausrakentaminen pysynee kuitenkin euroissa uudistuotantoa suurempana. Suomessa on tapahtunut siirtyminen eurooppalaiselle tasolle, jossa korjausrakentaminen on yli puolet talonrakentamisesta.
Viime vuosina on samanaikaisesti patoutunut sekä uusien asuntojen että korjausrakentamisen tarvetta. VTT:n selvityksen mukaan asuntojen tarve ja uudisrakentaminen keskittyvät neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle.
Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tuleva korjaaminenkin kohdistu samoille alueille, vaikka perusparannuksiin tarvetta muuallakin olisi. Riskinottokynnys kuitenkin nousee muuttotappiokunnissa hyvin korkeaksi.
Korjausrakentamisen strategian 2007 – 2017 tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2017 Suomessa rakennuskantaa ylläpidetään, kehitetään ja korjataan asiantuntevasti strategian vision mukaisesti. Strategian pohjalta on tehty paljon työtä, ja paljon on saatu aikaan. Strategian seurantaryhmä esitti kuitenkin 2015 huolensa rakennuskannan nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Johtopäätökset kiinteistönpidon ja korjaamisen tilasta ovat huolestuttavia. Vaikka korjaaminen lisääntyy, korjausvaje kasvaa. Perustellusti voidaan kysyä, ovatko arviointi- ja arvostusperusteet muuttuneet kymmenvuotiskauden aikana siten, että on tarpeen hakea uusi, laaja-alainen näkökulma.
Yhtenä lähtökohtana olisivat toteutunut ja ennustettu väestökehitys, asumistarpeiden ja perhekokojen muuttuminen, sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto. Toisen lähtökulman muodostaisivat tekniset asiat: ympäristö- ja energiatehokkuus, uusiutuva energia, lähes nollaenergiarakentaminen, sisäympäristön merkitys sekä automaatio ja digitalisoituminen.
Ydinkysymys on, pitääkö ja voiko edellä mainitut tarkastelukulmat huomioon ottaen kaikkea ja kaikkialla korjata, vai olisiko puskutraktori kokonaistaloudellisesti järkevämpi ratkaisu.
Korjausrakentaminen keskittyy talotekniikkaan, jonka käyttöikä on lyhyempi kuin rakenteiden, mutta jolla on suurempi merkitys olosuhteiden luomisessa ja elinkaarikustannuksissa. Toimialan on löydettävä toimivat ratkaisut, tekniikat ja toimenpiteet putki-, IV-, jäähdytys- ja energiansäästöremonttien määrän kasvuun ja töiden pysymiseen LVI-yritysten käsissä.
Vanhoihin rakennuksiin on kehitettävä sopivia, työaikaa lyhentäviä tuotteita ja asukkaita mahdollisimman vähän häiritseviä remonttikonsepteja sekä räätälöityjä palveluja ryhmäkorjauksesta yksittäiseen asuntoon.
Talotekniikan strategisena ongelmana on, että pirstaleisena se ei ole saanut sille rakentamisen kentässä volyymillisesti ja lopputuloksen kannalta kuuluvaa painoarvoa, esimerkiksi uusissa allianssi- ja yhteistyömalleissa talotekniikkaurakoitsija on sysätty sivuraiteelle.
Talotekniikan on nostettava kunnianhimonsa uudelle tasolle, edunvalvontaa on kehitettävä tiiviimmän yhteistyön kautta. Välitavoitteeksi voi asettaa sen, että jatkossa talotekniikalle valitaan oma päätoimija ja rakentamiselle oma. Päämääränä tulee olla, että ensin kohteelle valitaan talotekniikkaurakoitsija ja sen jälkeen rakennusurakoitsija.
Toimialan haasteena on auttaa asiakas ymmärtämään talotekniikan merkitys ja arvo.
Kirjoittaja: Jari Syrjälä
Toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Blogiteksti on julkaistu alunperin Talotekniikka-lehdessä.
Kirjoita kommentti