Suomi saadaan kasvuraiteille antamalla kaupungistumiselle vauhtia ja ottamalla asemanseuduista täysi hyöty irti.
Kaupungistuminen on talouden moottori ja aikamme megatrendi, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Helsingin seutu on yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Suomen seitsemän suurinta kaupunkiseutua saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä.
Kaupunkien kasvun esteet ovat Suomessa jarruttaneet koko talouskasvua. Tarvitsemme nyt uutta kaupunkipolitiikkaa, jonka ydin on liikenne- ja asuntopolitiikan entistä paremmassa kytkennässä. Valtion tulee tukea sellaisia kasvukeskusten raideinvestointeja, jotka tehokkaimmin sysäävät liikkeelle asuntorakentamista ja yksityisiä investointeja. Kaupunkien on vastaavasti sitouduttava näihin hankkeisiin ja kaavoitettava tontteja raideyhteyksien varteen ja erityisesti asemanseuduille.
Kehysriihessä hyväksytyt infrainvestoinnit antoivat eväät valtion ja kasvavien kaupunkiseutujen välisille maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeville MAL-sopimuksille. Investoiminen kasvukeskusten raideliikenteeseen on pitkällä aikavälillä erittäin kannattavaa sekä valtiolle että kaupungeille.
Kaupungistumisen maksimaalisen hyödyn saamiseksi ja työvoiman liikkuvuuden vauhdittamiseksi kannattaa kaavoittaa sitä, mitä ihmiset haluavat lisää. 2000-luvulla on tapahtunut merkittävä muutos sekä yritysten että asukkaiden halukkuudessa sijoittua raideliikenneyhteyksien varrelle.
Vantaalla Kehäradan ja Espoossa Länsimetron varrella tapahtuva kasvu on oiva esimerkki siitä, että panostaminen raideliikenteeseen generoi yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synnyttää arvoltaan kuusinkertaisesti kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin toimesta.
Myös kasvukeskusten olemassa olevat asemanseudut muodostavat merkittävän kaupunkirakentamisen potentiaalin. Erinomaisilla paikoilla kaupunkien ytimissä sijaitsevia vanhoja, vajaakäyttöisiä asemanseutuja on Suomessa kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, yhteensä jopa parikymmentä. Rata-alueilla on usein merkittävä estevaikutus, joka jakaa kaupunkeja erillisiin alueisiin.
Vetovoimaisia kaupunkikeskustoja voidaan laajentaa asemaseuduille uudistamalla ratapihoja, siirtämällä toimintoja muualle tai rakentamalla kansia raiteiden päälle. Kaupunkien tulee hyödyntää asemanseudut paremmin asuntorakentamisessa ja suuret ihmisvirrat kaupallisten palveluiden synnyttämisessä. Asemanseutujen kehittäminen lisää samalla uusien liikkumispalvelujen käyttöä.
Kaupunkirakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Ison liikennehankkeen valmistelu kestää kymmenkunta vuotta. Vaikka asemanseudut on todettu kaupunkien elinvoimalle tärkeiksi useissa MAL- ja kasvusopimuksissa, nykyinen kehittämisen toimintamalli on osoittautunut hitaaksi usean toimijan erilaisten intressien ristivedossa. Yksimielisyyteen saati konkreettisiin hankkeisiin on ollut vaikea päästä.
Asemanseutujen kehittämistä on hidastanut muun muassa maanomistuksen pirstoutuneisuus. Maa-alueet jakautuvat VR:n, Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kesken. Valtiovallan on selkeytettävä ja keskitettävä maanomistuksena asemanseuduilla. Asemanseuduilla on rautatieliikenteen aiemmin käyttämiä alueita, joita ei enää tarvitse alkuperäiseen tarkoitukseen. Liikenteen kannalta tarpeettoman maan siirtäminen VR-yhtymältä kaupungin tai erikseen perustettavan kiinteistöyhtiön omistukseen olisi perusteltua. Hyödyt voitaisiin jakaa eri osapuolten välillä siten, että kaikki voittavat.
Kaupunkien tulee vastaavasti nostaa asemanseudut todellisiksi kehityskohteiksi. Kaupunkien pitää määritellä valtion kanssa asemanseudun toiminnallinen sisältösuunnitelma liittyen liikkumiseen, asumiseen, palveluihin ja työpaikkoihin. Kaupungit voivat myös välittömästi lisätä asemanseutujen vetovoimaa ja palvelukykyä pienin konkreettisin teoin, esimerkkeinä liityntäpysäköinti, pyöräparkit ja uudet liikkumisen palvelut.
Nyt on asemanseutujen aika. Niiden kehittämiselle kannattaa antaa potkua. Siitä hyötyy koko Suomi.
Kaupunkien, rakennusteollisuuden toimijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöllä tuotettu ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kokoama Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta -raportti on luettavissa osoitteessa www.mdi.fi/kaupunkipolitiikantiekartta.
Tarmo Pipatti
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT ry
Janne Antikainen
Kehitysjohtaja
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Teksti on julkaistu myös Kauppalehden Debatti-palstalla 25.4.2016.
Kirjoita kommentti