Kuka tahansa voi kutsua itseään ammattimaalariksi ostettuaan maalipurkin ja telasetin. Kuka tahansa voi niin ikään rakentaa talon ilman rakennusalan koulutusta ja tutkintoa. Taksikuskiksi ei kuitenkaan saa itseään nimittää, sillä ihmisten kyyditseminen paikasta toiseen maksua vastaan on luvanvaraista toimintaa ja edellyttää virallista ammattipätevyyden osoittamista. Asian pohtimiselle kannattaa uhrata hetki – liittyykö talon rakentamiseen vai taksin kuljettamiseen suuremmat riskit?
Vaikka niin sanottu hartiapankkirakentaminen on viime vuosikymmeninä vähentynyt, tee-se-itse -rakentajien ja etenkin -remontoijien joukko on runsaslukuinen edelleen. Puolivalmiin talopaketinkin ostajalla on monta mahdollisuutta työmäärän ja kustannusten karsimiseen lopputuloksen laadun kustannuksella, siitäkin huolimatta, että talon piirustukset, perustukset ja elementit ovat ammattilaisten tekemiä. Vaikka yksityisten pientalorakentajien tekemistä rakennusvirheistä ei ole virallista tilastoa, käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että niiden määrä ei ole vuosien saatossa vähentynyt käytännössä lainkaan.
Pientalojen rakentamisen laatu on asia, joka hyvin usein ylittää uutiskynnyksiä. ”Unelmatalo osoittautui homepommiksi”. ”Omakotitalosta tuli kallis painajainen”. ”Avioliitto koetuksella hometalohelvetin vuoksi”. Jokainen terveyden vaarantava hometalo on tietenkin liikaa, mutta on syytä muistaa, että koko rakennusalaa ei pidä leimata näiden, varsin usein amatöörirakentajien tekemien virheiden vuoksi.
Kohtalokkaita erehdyksiä tehdään toistuvasti myös peruskorjausten yhteydessä. Esimerkiksi rintamamiestalon sisäilma saadaan helposti tärviölle taloon sopimattomilla eristeillä ja pintamateriaaleilla. Tyypillisiin peruskorjausten yhteydessä tehtäviin virheisiin lukeutuu esimerkiksi saunatilojen siirtäminen pihan perällä olevasta ulkorakennuksesta asuintalon kellariin, jonka ilmanvaihtoa ei ole missään vaiheessa suunniteltu märkätilalle sopivaksi. Myös tällaiset käyttäjälähtöiset, asuinvuosien varrella tehdyt virheet nimetään julkisessa keskustelussa usein ylimalkaisesti ”rakennusvirheiksi”.
On sangen erikoista, että rakennustöihin pääsemiseen ei ole käytännössä minkäänlaista kynnystä. Kärjistetysti voidaan sanoa, että kenellä tahansa on mahdollisuus rakentaa koti toiselle ihmiselle, vailla minkäänlaista ammattitaitoa, alan tutkinnosta puhumattakaan. Muutamissa talotekniikkaan liittyvissä työvaiheissa tarvitaan sertifikaatin omaavaa ammattilaista, mutta muutoin mitään pätevyysvaatimuksia ei ole. Viiden vuoden määräajaksi kerrallaan myönnettävää taksilupaa hakevalta vaaditaan muiden muassa ammattikuljettajan koulutus ja sen hyväksytty loppukoe sekä asemapaikkaa vastaava paikallistuntemuskoe.
Kumpi houkuttelee enemmän: maksullinen autokyyti timpurin takapenkillä vai taksikuskin rakentama talo? Vain toinen vaihtoehto on laillinen.
Juha-Matti Junnonen
Projektipäällikkö
Tampereen teknillinen yliopisto
Juha-Matti Junnonen on toiminut opetus- ja tutkimustehtävissä Aalto-yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa yli 20 vuotta. Hänen opetus- ja tutkimusalana on rakennuttaminen sekä rakennustuotanto ja -talous.
Kyllä niitä rakennusvirheitä on aivan luvattoman paljon ammattimiesten rakentamissakin taloissa. On täysin käsittämätöntä millaista jälkeä rakennusliikkeiden jäljiltä Suomessa on viimeisen 30 vuotta tullut.
Mielestäni blogisti on väärässä.
Esimerkeissä (=saunatilan siirto piharakennuksesta kellariin) ongelma on suunnittelussa, eikä niinkään työn laadussa. Suurin osa rakennustöistä on varsin yksinkertaisia. Normaali palkansaaja oppii hiomaan seiniä, latomaan parkettia tai muuraamaan kohtuullisen lyhyellä perehdytyksellä. Rakentamiseen liittyvien normien ja suomalaisen yhteiskunnan verokiilan takia on usein järkevämpää opetella tekemään itse huolellista jälkeä, kuin palkata toinen tekemään.
Kumman ostaisit mieluummin:
Talon, jonka taksikuski rakensi itselleen 40 vuotta sitten omaksi kodikseen
vai
Uuden, ”ammattimiesten” rakentaman talon. Suorittavan rakennustyön on tehnyt pääurakoitsijan latvialainen ali-ali-ali-aliurakoitsija. Ongelmien ilmaantuessa kukaan ei vastaa mistään.
Kuten tuossa itsekin jätit hienovaraisesti toteamatta, niin kuntien rakennusvalvonta ei millään tavalla pysty vaikuttamaan rakennuksen laatuun, ja sillä ei itse asiassa ole mitään tekemistä rakentamisen laadun kanssa, vaan koko kuntien rakennusvalvonnan voisi näin julkisia turhia toimintoja säästötalkoissa etsiessä lopettaa.