Otsikon kysymys nousee aina aika ajoin pintaan kun puhutaan asumisen hinnasta. Miksi uudet maksavat selvästi vanhoja asuntoja enemmän? Kuluvana vuonna hintaero euroissa on ollut keskimäärin vajaat 1 500 euroa / m² (Kuvio 1). Hintaero on kasvanut uusien asuntojen hyväksi viimeisten vuosien aikana.
Kuvio 1. Uusien ja vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat.
Ilmiölle on löydettävissä ainakin kolme syytä. Ensinnäkin vanhoilla ja uusilla asunnoilla on erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi autokaupassa vanhan käytetyn vaihtaminen uudempaan edellyttää yleensä aina välirahaa. Samalla rahalla harvoin saa uudempaa. Uudet asunnot ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan ja asumismukavuudeltaan aivan eri luokkaa kuin vaikkapa 60-luvulla rakennetut. Uusien asuntojen etuna voi esimerkiksi myös olla energiatehokkuuden paranemisen myötä syntyvät käytön aikaiset kustannussäästöt.
Toiseksi, viime vuosien aikana Suomessa kaupunkien keskustoja on rakennettu uusiksi. Tämän seurauksena uusia asuntoja on syntynyt alueille, joissa maan hinta on paremman saavutettavuuden myötä laitakaupunkia korkeampi. Kun useassa kaupungissa keskustoja rakennetaan yhtä aikaa, uudet asunnot sijaitsevat keskimäärin kalliimmilla alueilla kuin vanha asuntokanta. Todettakoon, että uusia asuntoja tulee rakentaakin kaupunkien keskustoihin, joissa on eniten kysyntää ja mikä lisäksi mahdollistaa tiiviimmän kaupunkirakenteen. Kysyntää tukee myös väestön ikääntyminen. Vanheneva väestö hakeutuu palveluiden ääreen ja pienempiin, mutta esteettömiin asuntoihin.
Kolmanneksi, uusien asuntojen rakentamiskustannuksia suhteessa vanhoihin kasvattavat lisääntyneet määräykset, normit sekä kaavavaatimukset. Nykypäivän rakentamista ohjaavat tiukat normit eivät kaikki olleet voimassa aiempina vuosikymmeninä, jolloin rakentamisen kustannustaakka oli kevyempi. Myös välillisen verotuksen kiristyminen on nostanut uudistuotannon hintaa viimeisten vuosien aikana. VTT:n vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan verojen ja veroluonteisten maksujen osuus uudisasunnon hinnasta nousee yli 40 prosenttiin.
Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero siis säilyy jatkossakin. Uusien asuntojen hintatasoa voidaan saada alaspäin esimerkiksi purkamalla rakentamisen normeja. Asuntomarkkinat ovat kuitenkin kokonaisuus, jonka muodostavat vapaarahoitteiset ja tuetut omistus- ja vuokra-asunnot tai näiden välimuodot. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, paras ja ainut keino vastata asumisen kalleuteen on lisätä tarjontaa eli rakentaa lisää. Asumispalvelujen kysyntä kasvaa jatkossakin suurilla kaupunkialueilla väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Siksi kasvukeskusten maapolitiikan ja kaavoitusprosessien joustavoittaminen ovat erityisasemassa asumiskustannusten nousun hillinnässä.
Kuinka paljon asuntoja sitten pitäisi rakentaa lisää, jotta asumisen hinta pysyisi kurissa? Ja ennen kaikkea, minne uudet asunnot tulisi rakentaa? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus VTT:llä tekeillä olevasta Asuntotuotantotarve 2040 –selvityksestä, joka julkaistaan 19. tammikuuta.
Sami Pakarinen
Pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry
Kirjoita kommentti