Turvallisuuskilpailujen kärjessä on tahkottu aiemminkin kovia tuloksia, mutta ei koskaan vielä tällaisia, mistä päätuomarikin tuli onnelliseksi.
”Nyt ollaan innostuttu todella kilpailemaan turvallisuudesta”, iloitsee tarkastaja Kari Härkönen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastosta. Hän toimi tämänkertaisen talonrakennusteollisuuden valtakunnallisen työturvallisuuskilpailun päätuomarina.
Nyt palkitussa ja viime vuonna kilpaillussa työmaiden turvallisuusmittelössä podiumille yltäneiden järjestys ratkaistiin sadasosilla.
Härkönen kertoo yllättyneensä positiivisesti siitä, että kun yleensä kilpailun kärkipaikat ovat menneet asuntorakentamisen kohteille, nyt suuret ja monia toimijoita edellyttävät toimitila- ja korjausrakentamisen työmaat kiilasivat kärkeen huipputuloksin.
”Näitä oli todella kiva tarkistaa, isotkin työmaat käytiin nopeasti läpi kun juuri mitään huomautettavaa ei ollut. Kuvaavaa kisainnostuksessa oli, että minulta tivattiin jo kesken kilpailun toisten kilpailijoiden tuloksista”, Härkönen kertoo.
Hyvä turvallisuusvire pidetään Härkösen mukaan jatkossakin yllä, kun oikeille toimijoille annetaan riittävät resurssit ja tuki turvallisuustyöhön. Siinä työsuojeluvaltuutettu on tärkeässä asemassa.
SRV:n sairaalarakennuksen työmaa kiilasi kärkeen
Valtakunnallisen talonrakentamisen työturvallisuuskilpailun 2025 voitti Ohkolan uudisrakennuksen työmaa TR-mittauksen indeksiluvulla 99,49. Kyseessä on Laakson yhteissairaalan allianssin oikeuspsykiatrinen sairaalarakennus. SRV on allianssin päätoteuttaja.
”Kun yrityksessä muutenkin kaikki ajattelu kulkee turvallisuus edellä, on tämän hankkeen vaatimustaso turvallisuudelle asetettu myös allianssin toimesta korkealle”, talotekniikkapäällikkö Juri Smirnov täydentää.
Ohkolan työmaa on hyvä esimerkki kilpailun päätuomarin peräänkuuluttamasta työsuojeluvaltuutetun toimintaan panostamisesta. Ohkolassa valtuutetulle on annettu paljon toimintavapautta ja päivittäisen turvallisuustyön kuormaa on myös jaettu. Työmaalta löytyy muun muassa erikseen nimettyjä turvallisuustimpureita.
”Valtuutettu ohjaa, opastaa ja tekee turvallisuushavaintoja koko työpäivän työmaalla. Havaintoihin puututaan matalalla kynnyksellä, ja vaikka akuuttia vaaraa ei olisi, halutaan läheltä piti -tilanteet ennaltaehkäistä hyvissä ajoin”, Ohkolan työmaapäällikkö Juha Pohjoisvirta kertoo.
”Ohkolan työmaalle on aina ollut mukava tulla, mikä kertoo hyvästä ja välittävästä turvallisuusilmapiiristä”, vahvistaa projektinjohtaja Mika Sairanen.
Työsuojeluvaltuutettu Karo Rautamies voi vain myhäillä vieressä tyytyväisenä.
”Tärkeintä minulle on ihmisten kohtaaminen. Sosiaalinen puoli saa silloin korostua ja kaikista mahdollisista asioista puhutaan, niin hyvistä kuin huonoistakin. Eikä kaiken tarvitse liittyä työn suoritukseen. Mitä sulle kuuluu, se on aina hyvä aloitus”, Rautamies valottaa strategiaansa.
Hän myös perehdyttää jokaisen työmaalle tulijan, haastattelupäivänä perehdytyksiä oli takana jo tuhatkunta.
Usein kuulee, että hyvän turvallisuuden takana on aina hyvä tiimi.
”Meillä se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnjohtajat täydentävät toisiaan, kokemusta ja kilometrejä on tiimillä takana paljon, myös sairaalarakentamisesta. Työnjohto on kasvanut turvallisuuteen ja yksilöille annetaan tilaa tehdä töitä turvallisuuden eteen”, Pohjoisvirta summaa.
Mutta kyllä turvallisuuden mallityömaallakin pitää asioista muistuttaa ja huolehtia siitä, että viestit menevät perille. Ohkolassa siitä vastaa pitkälti työsuojelupäällikkö Juha Aaltonen.
”LYS-hankkeella on lain ylittäviä turvallisuusohjeita, joista joudutaan välillä työmaalla muistuttamaan. Ketjusahojen käytölle pitää aina hakea erikseen lupa, putoamissuojaus on meillä asetettu puoleentoista metriin, ja saksinostimissakin pitää olla putoamissuojaus kytkettynä”, hän luettelee.
”Juhan päivittäinen työ työturvallisuusasioiden esiin tuomisessa on meidän päivittäisen turvallisuutemme perusta, Juha jaksaa kannustaa työmaata jatkuvasti. Kun samaan aikaan Karo havainnoi puutteita ja vie ne suoraan myös urakoitsijoiden tietoon, pysyvät korjattavat puutteet koko ajan hyvin kaikkien tiedossa”, työmaamestari Kim Hedberg kehuu työkavereitaan.
Karo Rautamies on turvallisuushavaintojen tekemisessä koko SRV:n kärkikastia, kuukaudessa niitä voi kertyä jopa parisataa. Hän on myös mukana jokaviikkoisella TR-mittauskierroksella, joten tuntuma työmaahan pysyy hyvänä.
Ennen jokaista urakkaa urakoitsija tekee itse työn riskien arvioinnin. Siinä käsitellään työvaiheet, listataan riskit ja keinot niiden torppaamiseksi. Arviointia päivitetään työmaan edetessä. Turvavartteja pidetään tarvittaessa koko työmaalle tai pienemmälle porukalle.
Ohkolan turvallisella työmaalla kulkutiet on merkattu lippusiimoilla ja nuolilla, työalueet on rajattu ja tulityövartionti on tarkkaan määritelty.
”Työmaa on saanut koko ajalta kiitosta siisteydestä, turvallinen työmaa on aina myös siisti”, Mika Sairanen muistuttaa. Ohkolan työmaalla työskentelee kaksi päätoimista siivoojaa.
Entä mikä motivoi voittajatyömaata päivästä toiseen ylläpitämään hyvää turvallisuustasoa?
”Jokainen sellainen työpäivä, kun työmaalla ei tule minkäänlaisia poikkeamia, kannustaa jatkamaan eteenpäin. Kun tuotanto menee suunnitellusti, kertoo se siitä, että iso porukka on onnistunut omassa työssään. Tuottavuus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä”, kiteyttää Juha Aaltonen tärkeän asian.
NCC:n historiallisen rakennuksen peruskorjaukselle hopeaa
Toiseksi kilpailussa sijoittui Kansallismuseon peruskorjauksen työmaa kilpailutuloksella 99,45. Se jäi neljä sadasosaa voittajasta.
TR-mittausten keskiarvo koko puolitoistavuotisen työmaan ajalta on 99,3. Se on kova luku korjausrakentamisen työmaalle, jossa on tehty hankalia purkutöitä ja jonka jyrkät kattolappeet ovat edellyttäneet suuria monimutkaisia telineratkaisuja. Kilpailun päätuomarin Kari Härkösen mukaan suurimmat turvallisuushaasteet tällä hetkellä rakennustyömailla löytyvät juuri telineistä, etenkin tasojen sitomisista.
”Meille aivan keskeistä on, että vaaralliset työvaiheet tunnistetaan ennakkoon, jolloin työt voidaan suunnitella turvallisiksi, vastaava työnjohtaja Tuomas Nousiainen kertoo.
Työsuojeluvaltuutettu Tapio Paunilalla onkin hyvä hanskatuntuma työmaan tapahtumiin, sitä vahvistaa joka viikko tehtävä TR-mittauskierros. Kierrokselle lähtee yleensä mukaan aina eri työnjohtaja, jotta mahdollisimman moni pysyy perillä siitä, missä työmaan turvallisuudessa mennään.
Jotta oma mittaus pysyy vertailukelpoisena kalibroidaan se kerran kuussa NCC:n työmaita TR-mittarin kanssa kiertävän Pauli Haapiaisen mittaustulosten kanssa. Samalla saadaan vinkkejä ja opitaan uutta oman työmaan ulkopuoliselta mittaajalta. Tällaista vertailutietoa pidetään työmaalla arvossaan.
Kansallismuseon peruskorjauksessa korjattiin myös koko vesikatto. Katto on kokonaan liuskekiveä ja kuparia, ja kansallisromanttista jugendia edustava rakennus edellytti monimutkaisia telineratkaisuja.
”Todella vaativista telineratkaisuista huolimatta emme muistaakseni saaneet kilpailussa yhtään huomautusta telineisiin liittyen”, Nousiainen voi todeta tyytyväisenä. Sen sijaan niitä tuli vähäpätöisemmistä asioista, mikä jäi hieman kaivertamaan mieltä.
Jos tietää jo olevansa hyvä turvallisuudessa, onko kilpailuun osallistumisella enää suurta merkitystä työmaalle?
”Kilpailu alleviivaa omalta osaltaan turvallisen työskentelyn tärkeyttä. Ja meillähän jäi vielä kirittävää, ensi kerralla koitetaan parantaa pykälällä sijoitusta”, Nousiainen naurahtaa.
”On todella hieno fiilis kun saadaan hyvä henki päälle ja oikeanlainen turvallisuuskulttuuri syntymään työmaalle. Ennakkosuunnitteluun ja riskien tunnistamiseen otetaan mukaan mahdollisimman kattava porukka. Kun porukka innostuu, niin homma alkaa ikään kuin kannatella itseään, minkä jälkeen kaikkeen ei tarvitse enää puuttua”, hän kuvaa turvallisuuden positiivista kierrettä.
Normaalien turvavarttien ja jokaviikkoisen aamujumpan lisäksi hyvinvointia ja turvallisuutta käsitellään myös työsuojelutoimikunnassa kerran kuussa. Siinä eri työryhmien nokkamiehet kokoontuvat keskustelemaan vapaamuotoisesti puutteista, joille etsitään välittömiä ratkaisuja.
”On ollut hienoa nähdä, kun nokkamiehet ovat ensin itse omaksuneet turvalliset toimintatavat ja sitten kun heille on tullut uusia työntekijöitä, ovat he omatoimisesti ryhtyneet välittämään tätä hyvää turvallisuuskulttuuria eteenpäin”, työsuojelupäällikkö Erno Immonen toteaa.
Hyvän suunnittelun ja asioiden tunnistamisen lisäksi tarvitaan hyviä ohjeita, myös niitä yksityiskohtaisia. Esimerkiksi työkoneiden akkujen lataamiseen, joka tapahtuu työmaalla kivilevystä tehtyjen koteloiden sisällä. Ja kyllä välillä joudutaan töitä keskeyttämäänkin ja käymään läpi keskeyttämisen syitä.
Tuomas Nousiaisen mukaan hyvä turvallisuusjohtaminen lähtee aina yrityksen johdosta. NCC:llä ja kohteen rakennuttajalla Senaati-kiinteistöillä turvallista tekemistä arvostetaan ja siihen ollaan valmiita satsaamaan.
”Senaatti koordinoi turvallisuutta todella kunnianhimoisesti ja on koko ajan mukana rakentamassa meille yhteistä turvallista työmaata. Senaatin rakennuttajapäällikkö Ari Kiiskisellä on ollut iso rooli myös siinä, että pärjäsimme kilpailussa näin hienosti”, Tuomas Nousiainen antaa kiitosta hyvästä yhteistyöstä.
Jatkeen suuri toimitilakohde kolmantena
Kun viisi sadasosaa erottaa voitosta ja yksi sadasosa kakkossijasta, voi kolmoissija harmittaa.
”Ei harmita yhtään. On vaan hienoa, että meillä on paljon turvallisia työmaita”, vastaa rehdisti turvallisuuskilpailussa kolmanneksi sijoittuneen Jatkeen työmaapäällikkö Pekka Ruokonen.
Jatkeen kilpailukohde Keilaniemen Portin toimitilarakennus on iso ja vaativa työmaa.
”Heti työmaan alussa huomattiin, että se sijoittuu liikenteen haastavaan solmukohtaan Kehä ykkösen viereen ahtaaseen tilaan. Kun rakennuksen räystäskorkeus nousee yli 50 metriin, on yhdistelmä melko haastava”, Ruokonen kertoo.
Se, että vaativa toimitilarakentamisen kohde jää vain sadasosia voitosta, nostaa sijoituksen arvoa entisestään.
”Toimitilarakentamisessa urakoitsijoiden määrä on suurempi ja kokonaisuuden hallinta haastavampaa kuin asuntorakentamisessa. Turvallisuuden periaatteet pitää aina saada perille tuotantoketjun päätyyn saakka”, hän korostaa.
Kun turvallisuuteen halutaan työmaalla satsata, kannattaa Ruokosen mukaan ensin miettiä, onnistuuko se jo käytössä olevilla käytännöillä ja välineillä – tekemällä kaikki vain entistä paremmin ja huolellisemmin. Työn riskien arviointi on työmailla peruskauraa, mutta senkin voi tehdä hyvin tai huonosti.
”Laadimme riskiarviot todella antaumuksella sekä määrällisesti että laadullisesti, ja aina yhdessä urakoitsijan oman työnjohdon kanssa. Tämä asia on kirjattu jo urakkasopimukseen. Eli työn toteutusta suunnitellaan käsi kädessä. Ne käydään viikkopalaverissa yhdessä läpi ja pyrin aina myös henkilökohtaisesti käymään kaikki läpi”, hän kertoo.
Käytössä olevaa etäperehdytystä täydentämään työmaalla on käytössä turvallisen työn toimintaohje, jonka jokainen työntekijä saa omalla äidinkielellään. Siihen on lisätty aiemmin työmailla esiin nousseita havaintoja, jotta niihin osataan ennalta varautua.
”Se, ettei ota riskejä työskentelyssä, ja että suojaimet on kunnossa, ovat ihan perusasioita. Mutta kun saadaan vähintään 90 prosenttia näistä toimimaan, toimii kokonaisuuskin”, hän sanoo.
Myöskään Keilaniemen Portin työmaalla työsuojeluvaltuutetun toimintaa ei ole haluttu liikaa rajoittaa, vaan aikaa pitää jäädä myös ihmisten kohtaamiselle.
”Ajatuksena on, että vaikka tehdään teknisiä asioita, on ne aina ihmisten tekemiä”, Ruokonen sanoo.
”Halutaanko työmaa saada vain näyttämään hyvältä, vai halutaanko oikeasti, että kokonaisuus pelaa. Silloin kuunnellaan työntekijöiden pieniäkin murheita ja parannusehdotuksia. Jotta TR-mittauksen 95:stä päästään 99:ään, tarvitsee korjata juuri näitä pienimpiä puutteita”, hän jatkaa.
Hyvästä lopputuloksesta Ruokonen haluaa nostaa esiin onnistuneen työmaalogistiikan lisäksi työmaan mahtavan siivoustiimin.
”Kilpailumittauksessa käytiin läpi 15 kerrosta ja tehtiin yli 600 havaintoa. Pölyisyydestä ei tullut TR-raporttiin yhtään poikkeamaa, mikä on uskomaton saavutus näin monitahoisessa kohteessa. Olen vienyt tästä kiitosta eteenpäin meillä siivousta hoitavalle Loni Palveluille”, Pekka Ruokonen kertoo. Ja haluaa samalla muistuttaa, että hyvistä suorituksista pitää aina antaa positiivista palautetta.
”Jälleen kerran nähtiin kovatasoinen kilpailu. Se osoittaa, että yrityksissä on nyt kova halu satsata työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Turvallisuuskilpailut ovat pitkässä juoksussa mahtava tapa kehittää yhdessä alaa ja tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Toivottavasti kilpailuperinne tulee jatkumaan ja kehittymään myös lähivuosina”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n turvallisuusasioista vastaava asiantuntija Henri Litmanen.
Teksti: Tommi Ahlberg
Valtakunnallisen kilpailun 10 parasta työmaata vuonna 2025:
- SRV Rakennus Oy, Ohkolan uudisrakennus
- NCC Suomi Oy, Kansallismuseon peruskorjaus
- Jatke Toimitilat Oy, Keilaniemen portti
- YIT Rakennus Oy, Raision Kertunlinna
- Hartela Etelä-Suomi Oy, As Oy Vesitorninrinne
- JM Suomi Oy, As Oy Päivänpaiste
- YIT Housing Oy, Tampereen Kesätuuli
- Hausia Oy, Finnoon Kuunari
- Rakennusliike Lapti Oy, Himos Hanke
- Skanska Talonrakennus Oy, Wäinö Aaltosen museo
Valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu
Valtakunnallisessa rakennusalan työturvallisuuskilpailussa haetaan ja palkitaan vuosittain rakennustyömaa, jolla työturvallisuusasiat on hoidettu esimerkillisellä tavalla. Kilpailua on järjestetty vuorovuosin talon- ja infrarakentamisen kesken vuodesta 2010 alkaen. Valtakunnallisessa työturvallisuuskilpailussa vuonna 2025 vuorossa oli talonrakentaminen.
Kilpailun järjestävät Talonrakennusteollisuus sekä Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli. Järjestäjien yhteistyökumppaneina ovat mukana INFRA, Rakennusliitto, Ammattiliitto Pro, Työsuojeluhallinto ja Työturvallisuuskeskus.