Keravalla tehdyn tutkimuksen mukaan suodatinkaivot poistavat hulevesien kiintoaineista jopa 94 prosenttia. Teho vastaa perinteisiä maanpäällisiä hulevesijärjestelmiä, joita suodatinkaivot ovat tulleet täydentämään – etenkin tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Teksti: Kaisa Salminen | Kuvat: Uponor Infra Oy
Kun kaupungit tiivistyvät ja ilmastonmuutos tuo mukanaan yhä rajumpia sateita, hulevedet aiheuttavat kaupunkitulvia ja kuormittavat vesistöjä.
”Hulevesien määrällinen hallinta on noussut koko ajan tärkeämpään rooliin. Samalla on kasvanut kiinnostus huleveden laadulliseen käsittelyyn, sillä rankkasateet huuhtovat katu- ja piha-alueilta mukanaan haitta-aineita, jotka voivat päätyä suoraan vesistöihin”, GF Industry and Infrastructure Flow Solutions -divisioonan (aiemmin Uponor Infra Oy) myyntipäällikkö Teemu Salminen toteaa.
Perinteisesti hulevesiä on käsitelty maanpäällisillä, luontopohjaisilla menetelmillä, kuten kosteikoilla, suodatuspadoilla ja laskeutusaltailla. Näiden toimivuus on osoitettu monissa tutkimuksissa sekä kiintoaineiden että niihin sitoutuneiden epäpuhtauksien poistamisessa.
Yhä enemmän käytetään myös maan alle asennettavia teknisempiä ratkaisuja, kuten suodatinkaivoja – etenkin jos maan päällä ei ole riittävästi tilaa perinteisille ratkaisuille.
Kenttäolosuhteissa tutkittu
Keravalla tutkittiin vuonna 2024 suodatinkaivon suorituskykyä kenttäolosuhteissa. Mittausten perusteella kiintoaineista poistui jopa 94 prosenttia. Tulos on tutkimuksen toteuttaneen Sitowisen mukaan verrattavissa maanpäällisiin järjestelmiin.
Tutkimuksen tilaajana oli GF, ja siinä käytettiin pystymallista kaivoa, jonka halkaisija oli 1,6 metriä ja jossa oli kaksi suodatinta. Suodatinkaivot sisältävät yleensä 1–4 vaihdettavaa suodatinta kapasiteetista riippuen. Suodattimien tehtävänä on poistaa epäpuhtauksia hulevedestä ennen kuin se johdetaan eteenpäin.
Hulevedet sisältävät useita epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja, fosforia, typpeä ja muita haitta-aineita. Ne sitoutuvat pääosin kiintoaineisiin. Epäpuhtauksien kulkeutuminen on vahvasti sidoksissa partikkelikokoon: mitä suurempia hiukkaset ovat, sitä helpommin ne saadaan laskeutumaan ja eroteltua.
Suodatinkaivot hyödyntävät tätä periaatetta yhdistettynä mekaaniseen suodatukseen, mikä tekee niistä lupaavan ratkaisun erityisesti tiiviissä kaupunkiympäristössä.
”Suodatinkaivoissa yhdistyy kaksi isoa hyötyä: kallisarvoista pintatilaa ei tarvita, ja ratkaisu on huomaamaton osa infrastruktuuria. Ne lisäävät myös turvallisuutta etenkin lapsiperhevaltaisilla alueilla, joissa perinteiset ratkaisut voivat olla turvallisuusriski”, Teemu Salminen sanoo.
Vastuulliset ratkaisut kiinnostavat
GF tarjoaa kokonaisratkaisuja, joihin kuuluu myös kattavaa suunnittelutukea järjestelmän valintaan. Yhteistyötä tehdään tiiviisti sekä julkisten toimijoiden että alan yritysten kanssa.
Parhaillaan ollaan esimerkiksi yhdessä GRK:n kanssa mukana Itä-Suomen yliopiston Vesihiili-hankkeessa, jossa kehitetään biohiilisuodattimia erityisesti hulevesien ja maatalouden ravinnepitoisten vesien puhdistamiseen.
”Vaikka Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja hulevesien haitta-ainepitoisuuksille, monet edistykselliset tilaajat ja organisaatiot haluavat jo nyt investoida vastuullisiin ratkaisuihin. Me kehitämme niitä yhdessä”, Salminen summaa.
Uponor Infra Oy on nykyisin osa GF Industry and Infrastructure Flow Solutions -liiketoimintayksikköä, jolla on yli 60 vuoden kokemus muovijärjestelmistä. Se tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja nesteiden ja kaasujen turvalliseen kuljetukseen teollisuuden sekä infrastruktuurin tarpeisiin maailmanlaajuisesti.