Infrarakentamisen kiertotalouden pyöreä pöytä kutsui viranomaiset, yritykset, kaupungit, tutkimuslaitokset ja järjestöt tärkeän asian äärelle. Mitä keskustelusta jäi käteen?
Infrarakentamisen kiertotalouden pyöreässä pöydässä syvennettiin keskustelua kiertotalouden haasteista, tiedonkeruusta, ohjauskeinoista ja edessä olevista lakimuutoksista.
Puheenvuoroja 20.8.2025 järjestetyssä tilaisuudessa jakeli Rakennusteollisuus RT:ssä ja INFRA ry:ssä kiertotalousasioita koordinoiva johtaja Juha Laurila.
Laurilasta on erityisen tärkeää, että infrasektorin kiertotaloudesta järjestettiin oma tilaisuus.
”Rakentamisen kiertotalouskeskustelu painottuu usein talonrakentamiseen, vaikka infrarakentamisella on erittäin suuri vaikutus luonnonvarojen käyttöön. Suomen materiaalivirroista yli 60 prosenttia liittyy maa- ja kiviainesten käyttöön, ja niitä liikutellaan nimenomaan infra-alalla.”
Tietopohja on yhä puutteellinen
Keskustelu käytiin tilanteessa, jossa erityisesti uusiomateriaalien tai ylipäätään materiaalien määristä ei ole kattavaa dataa saatavilla.
Samanaikaisesti kunnossapidon ja korjaamisen rooli kasvaa, mikä toisaalta avaa mahdollisuuksia vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.
”Tarve yhtenäisille mittareille ja tiedonkeruulle on kova, mutta nykyiset järjestelmät eivät mahdollista kattavaa ja vertailukelpoista maa- ja kiviainesten tai purkumateriaalien käytön seurantaa. Tiedonkeruu on hajanaista ja usein manuaalista, mikä vaikeuttaa luotettavaa seurantaa entisestään.”
Keskustelussa esiin nousivat myös alueelliset erot: kierrätysmateriaalien saatavuus ja käyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kunnilla olisi kyllä merkittäviä mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta, mutta resurssit ja tietämys vaihtoehtoisista materiaaleista voivat olla rajalliset.
Kiertotalouden edistäminen infrarakentamisessa vaatii ohjauskeinoja sekä arkista kehitystyötä mittarien, tiedonkeruun, lainsäädännön ja hankintakriteerien eteen, Juha Laurila tiivistää pyöreän pöydän havainnot.
Muutos alkaa vaatimalla
Pyöreän pöydän keskustelijat tunnistivat laajasti ohjauskeinojen tarpeen. Pelkkä markkinaehtoinen kehitys ei riitä kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan päätöksiä keinoista, joilla kehitystä on mahdollista ohjata haluttuun suuntaan.
”Keskustelussa nousivat esiin esimerkiksi käyttöosuusvelvoite, jossa hankkeissa käytetyistä materiaaleista tietty osuus olisi kierrätysmateriaalia, sekä tietysti taloudelliset ohjauskeinot, joita olisivat esimerkiksi jätevero tai maa-ainesvero.”
Toimivia ohjauskeinoja voisivat olla myös konkreettiset vaatimukset kiertotalouden edistämiseksi julkisissa hankinnoissa, ja aikanaan myös kiertotalouslaki, joka on nyt vielä valmisteilla.
”EU-sääntely määrittää silti pitkälti kansallisen liikkumavaran”, Laurila muistuttaa.
Vapaaehtoiset keinot täydentävät työkalupakin. Green deal -sitoumusten ja muiden vapaaehtoisten ohjelmien vaikuttavuus edellyttää kuitenkin toimijoiden entistä laajempaa osallistumista ja konkreettisia toimia. Toimijoiden avoin yhteistyö tiedon jakamiseksi ja yhteisten työkalujen, prosessien sekä pilottien aikaansaamiseksi on avainasemassa.
”Pöydässä käyty keskustelu oli rakentavaa ja ratkaisuhakuista, mutta myös kriittistä. Yhdessä jouduttiin toteamaan, että nykyiset järjestelmät eivät vielä tue kiertotaloustavoitteiden saavuttamista riittävästi”, Laurila summaa. Keskustelun on jatkuttava.
Keskeiset nostot infrarakentamisen kiertotalouden pyöreästä pöydästä 20.8.2025
- Infrarakentamisen kiertotalous on ratkaisevassa roolissa luonnonvarojen käytön vähentämisessä.
- Tietopohjan ja mittariston kehittäminen on kiireellistä.
- Ohjauskeinoja kuten käyttöosuusvelvoitetta ja taloudellisia kannustimia tarvitaan, mutta niiden toteutus vaatii huolellista suunnittelua ja alueellista joustavuutta.
- Julkiset hankinnat ja vapaaehtoiset sitoumukset ovat tärkeitä vipuvoimia. Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa konkreettisten tulosten saavuttamiseksi.
Keskusteluun osallistui 20 asiantuntijaa muun muassa Väylävirastosta, ympäristöministeriöstä ja Suomen ympäristökeskuksesta. Etänä keskustelua seurasi lähes sata teemasta kiinnostunutta.