Laptissa johdon turvallisuuskävelyt nostettiin johdon vuositavoitteisiin, YIT:ssä johdon työmaakäyntejä on tehty jo pitkään. Monissa yrityksissä on huomattu, että ylimmän yritysjohdon näkyminen työmaalla toimii ja tuottaa tulosta – molempiin suuntiin.
”Päätimme johtoryhmässä, että nostetaan turvallisuusjohtamisen tasoa, että johto näkyy enemmän omalla esimerkillään työmailla. Samalla sitten laadittiin johdon turvallisuuskävelyille käytännön tavoitteet”, kertoo Laptin toimitusjohtaja Jussi Karjula.
Karjulan mukaan Laptissa työturvallisuus ja turvallisuuskulttuurin eteenpäin vieminen on yrityksen ajattelun keskiössä. Se onnistuu parhaiten, kun laskeudutaan ”norsunluutornista” ja tehdään oikeasti näkyväksi se, mikä on tärkeää.
”Turvallisen työskentelyn tavoitteet ja turvallisuuskulttuurin luominen lähtevät aina yritysjohdosta. Kun johto näkyy kentällä aidolla tavalla, osoittaa se kaikille, että turvallisuutta arvostetaan yrityksessä korkealle”, linjaa Laptin työturvallisuus ja laatujohtaja Jukka Moilanen.
Kaikkea ei tarvitse tietää
Kun kävelyt Laptissa vuoden alussa aloitettiin uudella konseptilla, järjestettiin ylimmälle johdolle pienimuotoista johdatusta asiaan. Siis siitä, että kävelyn ei ole tarkoitus olla auditointikierros, jossa puututaan jalkalistojen ja kaiteiden puutteisiin, vaan hoksauttava vuorovaikutteinen tapahtuma työmaalla.
Johtohenkilöiden ei myöskään tule ajatella, että näiden pitäisi osata vastata kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin kierroksella. Jussi Karjulan mukaan kävelyt istuvat hyvin osaksi yrityskulttuurin johtamista. Vastaanotto työmailla on ollut jopa hämmästyttävän innostunutta ja myös raportoinnista saadut tulokset kannustavat jatkamaan kävelyjä.
”Työmailla syntyneet keskustelut ovat olleet positiivisia. Henkilöt, jotka ovat keskusteluihin osallistuneet, kertovat sen olevan motivoivaa, kun pääsee kertomaan omasta tekemisestään johdolle. Ja kun turvallisuusasiat nostetaan työmaalla esiin, rupeaa se muutenkin skarppaamaan turvallisuudessa omaehtoisesti”, Jukka Moilanen täydentää.
”Tämä on vastuullisuustyötä. Työntekijöiden pitää kokea, että heistä välitetään ja että asioita tehdään yhdessä. Kun työmaalle mennään, ei se saa olla kyttäysmeininkiä”, Jussi Karjula sanoo.
”Arjen pieniä asioita nousee niissä helposti esille. Se on vuorovaikutustilanne, jossa vaihdetaan kuulumiset, mikä on mennyt putkeen ja missä taas on haasteita. Jaettu asia on aina helpompi asia kaikin tavoin ratkaista”, hän tiivistää.
”Havainnot, se mistä keskusteltiin ja se jäikö kävelystä positiivinen fiilis, valottavat jo paljon kävelyä. Voidaan esimerkiksi jutella työntekijän kanssa siitä, miten hän on omassa työssään huomioinut turvallisuuden ja mitä riskejä omaan työhön sisältyy tapaturmia ajatellen”, Jukka Moilanen valottaa.
Jos havaitaan selkeitä puutteita, niistä huomautetaan normaalisti ja työmaa ryhtyy niitä korjaamaan.
Laptissa työmaakävelyille osallistuu toimitusjohtajan lisäksi aluejohtajat, jokaisen tavoitteena tehdä on vähintään yksi turvallisuuskävely kuukaudessa. Jussi Karjulan omalle tilille on kävelyjä kertynyt vuoden alusta runsaasti, kolmiviikkoisen aluekierroksen aikana tuli jo tehtyä kuusi kävelyä.
Keskustellaan ja reflektoidaan
YIT:ssä on jo yli kymmenen vuoden ajan tehty johdon keskustelevia työmaakäyntejä, joissa turvallisuus on keskeisenä mukana.
”Johtaja-nimikkeellä olevien henkilöiden tavoitteena on tehdä ainakin yksi tällainen työmaakäynti kuukaudessa”, kertoo YIT:n Uudenmaan alueen julkisen rakentamisen divisioonanjohtaja Heikki K. Hannukkala. Hän kertoo itse tekevänsä yleensä parikin keskustelevaa työmaakäyntiä kuukaudessa, ja innostuvansa joka kerta, kun pääsee tutustumaan projekteihin työmailla.
Hannukkalan mukaan koko projektin linjaorganisaatio kutsutaan mukaan työmaakäynnille, tai laajemminkin keitä tahansa YIT:stä, esimerkiksi koko tulosyksikön johtoryhmä.
Pitkään harjoitetusta hyvästä käytännöstä on tullut yrityksessä vakiintunut tapa. Käyntejä varten on oma raportointijärjestelmänsä, jonka avulla niitä on helppo seurata ja tuloksia mittaroida.
YIT:ssä johdon keskustelevat työmaakäynnit ovat omia kävelyjään, jotka allakoidaan johdon kalentereihin hyvissä ajoin etukäteen. Itse käynnit muistuttavat normaalia kanssakäymistä työmaalla.
”Kokoonnutaan ensin työmaatoimistossa ja käyntiin varataan aikaa yleensä pari tuntia. Käydään läpi työmaan tilanne, jutellaan turvallisuuden lisäksi vaikka logistiikasta, tai mikä onkaan juuri silloin ajankohtaista. Kierroksella tehdään havaintoja ja otetaan ihan normaalisti valokuvia. Lopuksi vedetään yhteen kierroksen anti ja talletetaan käynnin aikana tehdyt havainnot sekä käynnistä tehty muistio järjestelmään”, Heikki K. Hannukkala kertoo.
Juuri työmaakäynnin lopun yhteenvedon reflektio on Hannukkalan mukaan kävelyn ydintä.
”Kerrataan vielä mitä nähtiin ja herätellään keskustelua. Silloin on tärkeä kertoa erityisesti positiivisista asioista, innostaa ja kannustaa työmaata.”
YIT:ssä nostetaan jokainen kuukausi esiin omia työturvallisuuteen liittyviä teemoja, haastattelun hetkellä luupissa olivat käsityökoneet ja henkilösuojaimet. Niitä on luonteva nostaa esiin myös keskustelevilla työmaakäynneillä.
Johdon turvallisuuskävelyt kannattaa ottaa käyttöön kaiken kokoisissa yrityksissä. RT:n on tuottanut lyhyen materiaalin, jonka avulla yritys pääsee helposti alkuun.