Vihreä siirtymä sai Taltekan ja RT:n jäsenyrityksen Gebwellin kehittämään uuden ajan lämpöpumpun, jossa hyödynnetään luonnollista kylmäainetta synteettisen sijaan.
Lämpöpumpuistaan, kaukolämpökeskuksistaan sekä energiavaraajistaan tunnettu Gebwell Oy on harpannut kohti tulevaisuutta. Yritys on juuri lanseerannut uuden sukupolven kiinteistölämpöpumput, joissa hyödynnetään luonnollista R290-kylmäainetta.
Gebwellin liiketoimintajohtaja Petrus Monni kertoo, että EU:n ilmastotoimiin liittyvän lainsäädännön tiukentuessa myös EU:n fluorattuja kasvihuonekaasuja koskeva säädös tulee asteittain kiristymään.
”Sääntelyn muutos on ollut jo pitkään tiedossamme. Halusimme olla kiinteistölämpöpumpuissa eurooppalaisessa kärkijoukoissa ja aloittaa tuotekehityksen riittävän ajoissa”, Monni taustoittaa.
Maaliskuussa yritys esitteli Frankfurtin LVI- ja energiateknologian ISH-messuilla uudet Gebwell G-Eco -lämpöpumput, jotka vastaavat vihreän siirtymän tavoitteita ja täyttävät alati kiristyvät F-kaasuasetuksen raja-arvot pitkälle tulevaisuuteen.
Kylmäaineena lämpöpumpuissa on perinteisesti käytetty synteettisiä F-kaasuja. Vuonna 2024 voimaan tullut uusi F-kaasuasetus kieltää F-kaasujen käytön lämpöpumpuissa asteittain niiden korkean ilmastonlämpenemispotentiaalin (GWP) vuoksi. Vuoden 2030 jälkeen 50 kW lämpöpumppujen kylmäaineen GWP-arvon tulee jäädä alle 150.
GWP-arvo kertoo, kuinka paljon lämpöenergiaa kasvihuonekaasu vangitsee ilmakehään tietyksi ajanjaksoksi suhteessa hiilidioksidiin. Hiilidioksidilla GWP-arvo on 1. Perinteisten lämpöpumppujen kylmäaineen arvo voi olla yli 2000.
”Meidän R290 kylmäaineemme GWP-arvo on vain 0,02. Tietyt asiakkaat ovat jo ilmaisseet haluavansa lämpöpumppuihinsa tästedes vain luonnollisia aineita”, Petrus Monni sanoo.
Kotimaista tuotantoa Leppävirralta
Tiesitkö, että suurin osa Suomen kaukolämmönjakokeskuksista valmistetaan Leppävirralla?
Paikkakunnan lämmityslaiteosaamisen juuret ulottuvat 70-luvulle. Vahva pohjoissavolainen metalliklusteri, josta suuriakin laitekokonaisuuksia on viety maailman ääriin, on toiminut myös 20-vuotiaan Gebwellin kasvualustana.
Kotimaisuus, suomalaisen työn arvostus, avainlipputuotteet sekä kotimainen omistus ovat arvoja, joista Gebwell pitää kiinni. Myös keskeinen sijainti Suomen maalämpömarkkinoita ajatellen on yritykselle tärkeää. Yrityksen vastuullisuus näkyy tahtona pitää työpaikat paikkakunnalla ja olla mukana kehittämässä seutukuntaa.
Yrityksen tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Leppävirralla, ja yritys on kunnan suurin yksityinen työnantaja. Tuotekonseptin kehittämiseksi se tekee tiivistä yhteistyötä niin asiakkaiden kuin LVI-suunnittelijoiden ja energialaitosten kanssa.
”Pystymme tarpeen mukaan tekemään nopeitakin ratkaisuja ja asiakaskohtaisia muutoksia asiakkaiden tarpeisiin”, Seppo Hakanen toteaa. ”Se on meidän kilpailuetumme näillä markkinoilla.”
”Meidät tunnetaan joustavuudestamme tehdä yhdessä lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin liittyviä ratkaisuja ja projekteja.”
Petrus Monni painottaa sitä, että yrityksen kehittäminen kohdistuu niin tuotteisiin kuin palveluun.
”Sen lisäksi, että kehitämme ja valmistamme tehokkaita ja toimivia lämmitysjärjestelmiä, haluamme olla mukana tekemässä myös malliratkaisuja LVI-suunnittelijoille. Tuotteemme ovat monimutkaisia järjestelmiä, mikä vaatii erityisosaamista. Tarjoamme täsmälliset laitetoimitukset, ja myös huollot sekä ylläpito kuuluvat tärkeänä osana palvelurepertuaariin”, Petrus luettelee.
Hän kertoo, että älyominaisuuksia hyödyntävät Gebwell Smart -lämmityslaitteet linkitetään tehtaan pilvipalveluun IoT-teknologian avulla.
Maalämpö osana yhteiskunnan resilienssiä
Maaliskuussa RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell osallistui Kuopiossa RT:n järjestämään kuntavaalitilaisuuteen ja vieraili samalla Gebwellin Leppävirran tehtailla.
Vierailuun osallistuivat myös KUMONI Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin hallituksen jäsen Pasi Pitkänen KUMONI sekä Priima-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Jari Rastas.
Tilaisuuden aikana tutustuttiin Gebwellin tuotantoon ja keskusteltiin rakentamisen tämänhetkisestä tilanteesta sekä vihreästä siirtymästä.
Vierailun yhteydessä Aleksi Randell nosti keskustelujen pintaan yhteiskunnan resilienssin. Siihen liittyen hän halusi avattavan silmät hajautetulle omavaraisuudelle ja hajautetulle lämmöntuotannolle, jossa maalämmöllä voisi vallitsevan energiamurroksen aikana olla oma merkittävä ratkaisijan roolinsa.
”Hajautettu omavaraisuus kuuluu hyvin vahvasti yhteiskunnan resilienssinä laajaan huoltovarmuuteen”, Randell tähdentää.
Teksti: Heikki Luukkonen