Turvallisuus, kilpailukyky ja logistiset yhteydet. Brysselin huolet tarjoavat nyt hyvät lähtökohdat edistää EU-rahoitusta suomalaisille liikenneinfrahankkeille, mutta pallo on suomalaisilla. Tämä kävi selväksi komission liikenteen pääosaston ja RT:n keskusteluissa maaliskuussa.
”Koska Suomi on EU:ssa nettomaksaja, olisi hyvä miettiä, miten Suomi saisi EU:sta rahaa ulos. Liikenne on EU:ssa nyt tärkeä useilla politiikkalohkoilla, ja rahoitusta sille voi hakea useista eri instrumenteista”, muistuttaa Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infrarakentamisen toimialajohtaja Paavo Syrjö.
Syrjö oli mukana RT:n delegaatiossa Brysselissä maaliskuussa. Vierailulla RT tapasi EU:n liikennepolitiikasta vastaavaa varapääjohtajaa Herald Ruijtersia. Ruijters työskentelee Euroopan komission liikenteestä vastaavassa pääosastossa DG Movessa. Suomesta pöydässä istuivat RT:n hallitus ja johtoryhmä.
Keskustelut tukivat vahvasti näkemystä, että nyt on Suomen aika toimia. Liikenne ja toimiva logistiikka liittyy niin EU:n sisämarkkinoiden toimivuuteen kuin taloudelliseen kilpailukykyyn, mutta myös turvallisuuteen ja puolustuskykyyn, sillä liikenneverkon on tarpeen vaatiessa tuettava myös sotilaallista liikkuvuutta.
Syrjö rajaa Brysselissä kuullun pohjalta lakonisesti EU-rahoituksen ehdot: ”Suomella pitää olla riittävä oma budjetti, jotta se voisi saada myös yhteisrahoitusta”.
Suomalaisraportti käy malliksi muillekin
Ruijters antoi tunnustusta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Palvelualojen työnantajat Paltan ja RT:n visioraportille Suomen liikenneyhteyksistä maailmalle. Komissio näkee tarpeelliseksi raportin pitkän aikavälin pohdinnat, joiden mukaan Suomessa pitäisi tutkia tarkemmin silta- tai tunneliyhteyksien mahdollisuudet Helsingin ja Tukholman, Helsingin ja Tallinnan sekä Vaasan ja Uumajan välillä.
Ruijters kehui muun muassa lähettäneensä raportin malliksi italialaisille siitä, miten asioita kannattaa miettiä isosti ja pyrkiä ratkaisemaan maantieteellisen sijainnin aiheuttamat haasteet. Suomen tapaan Italiallakin on erityislaatuisesta sijainnista johtuvia liikenteellisiä riippuvuuksia, joita yksittäisen EU-maan on mahdotonta ratkaista yksin. Kun ratkaisu lopulta löytyy, siitä hyötyy koko unioni.
EK:n, Paltan ja RT:n raportti nosti pöydälle Suomen vaarallisen riippuvuuden haavoittuvasta Itämerestä ja peräänkuulutti etenkin kiinteiden länsiyhteyksien kehittämistä. Ruijtersin mielestä pitää kiinnittää enemmän huomiota myös arktiseen alueeseen ja pohjoisen yhteyksiin. Hän korosi RT:n delegaatiolle voimakkaasti pohjoissuunnan merkitystä niin talouden, turvallisuuden kuin resilienssinkin kannalta.
Visiolasit päähän – ”Sitten ollaan tosissaan liikkeellä”
Ruijters on jo aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa kertonut komission suhtautuvan myönteisesti suomalaisen elinkeinoelämän liikenneselvitykseen.
Nopeaa EU-rahoitusta Suomen liikennehankkeille ei ole luvassa, sillä nykyiset rahoitusohjelmat on jo sovittu vuosiksi eteenpäin. RT:stä korostetaan kuitenkin, että lisäselvitysten on edettävä tällä hallituskaudella.
”Meidän on osoitettava, että olemme tosissamme liikkeellä, jotta ikkuna EU-rahoitukseen voisi aikanaan aueta. Toteutuessaan hankkeet ovat Suomelle huikea elinvoimaruiske, puhutaan sitten rakentamisen aikaisista työpaikoista tai valmistumisen jälkeisistä taloushyödyistä”, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistuttaa.
EK:n raportissa esitettiin myös eurooppalaisen raideleveyden laajentamista Ruotsista Suomen puolelle Ouluun, Raaheen ja Rovaniemelle. Komission mukaan etenkin laajennos Ouluun on sotilaallisesti tärkeä ja tukee pitkän aikavälin tavoitetta yhdistää EU-maiden rataverkot.