EU:sta tuleva sääntely vaikuttaa entistä enemmän myös suomalaiseen rakennusteollisuuteen. RT on tehostanut EU-edunvalvontaansa ja ylläpitää EU-vaikuttamisen agendaa hankkeista, jotka ovat alan kannalta keskeisiä. RT:n hallitus kävi maaliskuun kokouksensa jatkeeksi tapaamassa EU-päättäjiä ja -yhteistyökumppaneita Brysselissä yhdessä johtoryhmän jäsenten kanssa.
Viime vuonna kautensa aloittaneen Euroopan komission työlistalla on useita hankkeita, jotka näkyvät ennen pitkää rakennusalan yritysten arjessa. Kannaltamme tärkeimmät liittyvät liikennepolitiikkaan, asuntopolitiikkaan ja rahoitussääntelyyn, kiertotalouteen sekä julkisiin hankintoihin.
Muita, aktiivisen EU-edunvalvontamme ajankohtaisia asioita ovat muun muassa standardointi, Ukrainan jälleenrakennus, kestävyysraportoinnin keventämiseen tähtäävä Green Omnibus -hanke ja rakennustuoteasetuksen CPR Acquis. Lisäksi seuraamme monia muita hankkeita sekä EU-sääntelyn kansallista jalkautusta Suomessa.
Suomi kaipaa lisää reippautta rahoituksen haussa
RT:n hallitus sai Brysselin-vierailullaan perehdytyksen yhteiseen EU-agendaamme ja tutustui EU-tason päätöksentekijöihin ja vaikuttajiin. Iltatapaamiseen osallistui suomalaisista europarlamentaarikoista Eero Heinäluoma, Katri Kulmuni, Merja Kyllönen, Sirpa Pietikäinen, Pekka Toveri ja Sebastian Tynkkynen.
Eero Heinäluoma nosti esiin Suomen vaatimattoman ja liian vähään tyytyvän roolin esimerkiksi rahoituksen jaossa. ”Suomalaiset eivät ole ensimmäisenä jonossa, kun rahoitusta haetaan. Tämä näkyy esimerkiksi liikennehankkeissa. Täällä kannattaa lisätä omiin toiveisiin aina hieman ilmaa ja ottaa irti kaikki, mikä on saatavilla. Huomasin tämän, kun siirryin tänne ja aloin nähdä, kuinka tämä apparaatti käytännössä toimii.”
Pitkälti samoilla linjoilla olivat muutkin mepit. Esimerkiksi EU:n itärajan turvaamisessa Suomen EU-tuen tavoitetasoa pidettiin aivan liian matalana. Merja Kyllönen korosti, että Suomi ei ole osannut kertoa riittävän ”myyvästi”, mikä rajaseudun merkitys on laajemmin taloudelle ja tulevaisuudelle.
Hallituksen puheenjohtaja Mikko Vasama oli tyytyväinen illan antiin. ”Mepit puhuivat hyvin avoimesti ja kertoivat suoraan myös kriittisistä näkemyksistään. Yksi heidän keskeinen viestinsä kuitenkin oli, että täällä on paljon mahdollisuuksia, joita kannattaa hyödyntää.”
RT:n asema Brysselissä vahva – ”kotiläksyt on tehty”
Talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) jäsenenä toimivan Eero Heinäluoman kanssa oli keskiviikkona 19. maaliskuuta myös lounastapaaminen, jossa keskusteltiin RT:n EU-edunvalvonnan tavoitteista ja etenkin rahoitusmarkkinasääntelystä.
Keskiviikon ohjelmassa oli lisäksi tutustuminen sekä rakennusteollisuuden eurooppalaisen kattojärjestön FIECin että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Brysselin-toimintoihin. RT tekee kummankin kanssa tiivistä yhteistyötä EU-vaikuttamisessa sekä rakennusalan että laajemmin suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Iltapäivän päätteeksi oli tapaaminen EU-komission Liikenne ja liikkuminen -pääosaston (DG Move) varapääjohtajan Herald Ruijtersin kanssa. Liikennepolitiikan osalta suomalaisrakentajien kannalta kiinnostavia ovat etenkin sotilaallisen liikkuvuuden hanke (Military Mobility) ja liikenteen ilmastopolitiikka, eli investoinnit muun muassa unionin ulkorajan vahvistamiseen ja liikenneyhteyksiin sekä raideliikenteeseen ja parempaan väyläverkostoon päästöjen vähentämiseksi.
Vierailua järjestänyt EU-vaikuttamisen asiantuntija Petri Lahesmaa oli huolissaan EU:n tämänhetkisestä toimintakyvystä globaalin politiikan ristipaineessa. Hän vertasi EU:ta italialaiseen 40-vuotiaaseen aikamiespoikaan, jonka mamma yhtäkkiä muutti uuteen avioliittoon rapakon taakse. Nyt Luigin pitäisi pärjätä omillaan, kun on tottunut käyttämään rahansa kenkiin ja pikkutakkeihin.
RT:n asemaa Brysselissä Lahesmaa sen sijaan piti vahvana. ”RT:n asiantuntijat ovat täällä syvällä mukana juuri niissä paikoissa, joissa valmistellaan toimialaa koskevia linjauksia, kuten FIECin työryhmät, standardisointi ja myös komission työryhmät. Organisaatio on tehnyt hyvin kotiläksynsä ja siksi sen kanssa on mielekästä tehdä yhteistyötä.”
Myös Suomen nykyisen hallituksen entistä tiiviimpää otetta EU-politiikkaan hän piti tervetulleena. Tähän saakka EU-asiat ovat hänen mielestään olleet suomalaisessa politiikassa sivuraiteella ja jääneet liian vähälle huomiolle.
