Siilinjärven Ahmon koulukeskuksen yläkoulun rehtori Mari Toivanen ei peittele onneaan kuultuaan, että Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke Itä-Suomi -johtoryhmä on valinnut Ahmon koulukeskustyömaan vuoden yhteistyöhankkeeksi 2024. Kun kuuntelee tilaajan, käyttäjän, suunnittelijoiden ja rakentajan ajatuksia, selviää, että Ahmon hankkeessa yhteistyön juuret ovat tavanomaista syvemmällä.
Helppoa ja mutkatonta yhteistyötä
”Olemme olleet lähes kymmenen vuotta viipaleissa”, sanoo Mari Toivanen, Ahmon yläkoulun rehtori. ”Opettajakuntana olemme unelmoineet, millainen se uusi Ahmon koulukeskus oikein on.” Hän hymyilee. Toiveet ovat silmien edessä rakentumassa todeksi.
”Tämä on ihan uusi maailma minulle, tämä rakentaminen. Minulle täysin tuntematon”, Mari naurahtaa. ”Silti, minut vaan istutettiin siihen. Pitäisi alkaa uutta koulua suunnittelemaan.”
Yläkoulun ja lukion rehtoreita, opettajia ja opiskelijoita on koko ajan osallistettu. Otettu mukaan. Marin onneksi ympärillä on joukko osaavia tekijöitä.
”Koen, että rakentajat täällä ovat kovan luokan ammattilaisia. Alkuvaiheessa oli tuhat ja yksi kysymystä. Joskus piti oikein rautalangasta vääntää, meille maallikoille. Taito se on sekin”. Ahmon rehtori naurahtaa ja pursuilee kiitoksia. ”Yhteistyö rakentajien kanssa on ollut todella mutkatonta. Helppoa on ollut luottaa heidän toimintaansa.”
Haastava lähtökohta
Siilinjärven kunnan sivistysjohtaja Antti Jokikokko ei juuri yllättynyt Ahmon työmaan saamasta tunnustuksesta. Yhteistyö on ollut koko ajan läsnä. ”Kyllä siellä on useampia asioita taustalla ja niiden kaikkien onnistunut läpivienti.”
Lähtökohta on ollut hyvin haastava. Uutta koulua urakoidaan samalle tontille, missä Ahmon yläkoululaiset ja lukiolaiset käyvät kouluaan. Heitä on yli 800.
Ahmon koulukeskuksen ensimmäisessä rakennusvaiheessa rakennetaan kaikki koulun tilat kahden toiminnassa olevan rakennuksen väliin. Sen jälkeen vanhan koulun osia puretaan pois. Liikuntasali ja piha jäävät toiseen rakennusvaiheeseen.
”Koulu pyörii ihan normaalisti, vaikka olemme rakennustyömaan keskellä. Tässä on onnistuttu todella hyvin. Toki olemme tehneet järjestelyitä, jotta oppilaiden turvallisuus on pystytty takaamaan. Tässä on tehty todella hyvää yhteistyötä”, Antti sanoo.
Rakentamista parin kymmenen vuoden ajan läheltä seurannut Antti Jokikokko kertoo rakentajien suhtautuvan moneen asiaan aivan eri tavalla kuin ennen vanhaan. ”Ei ole niin pientä asiaa, etteikö sitä ole voinut tuoda esille. Rakentaja on ollut hyvin kuuntelevainen.”
Kohde etenee aikataulussaan, ehkä sitä vähän edelläkin. Myös suunnittelijat saavat sivistysjohtajalta kiitokset.
Näyttää siltä, että kaikki siilinjärveläiset odottavat koulun valmistumista.
”Kun uutta tulee, se auttaa jaksamaan niissä tiloissa, jotka eivät ole juuri nyt optimaaliset”, Antti Jokikokko tuumii.
Tehokkaat ja kompaktit tilat pitkälle tulevaisuuteen
Toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu kertoo kaiken saaneen alkunsa noin kahdeksan vuotta sitten, kun nykyisissä kouluissa alkoi esiintyä sisäilmahaasteita. Monien vaiheiden jälkeen koko yläkoulu siirtyi asteittain viipaleisiin. ”Yritettiin tiivistyskorjata. Pohdittiin peruskorjausta, koulun laajentamistakin, kunnes saatiin päätös, että ruvetaankin tekemään uutta. Tavoitteena oli tehokkaampi koulu, joka palvelisi pitkälle tulevaisuuteen.”
Siilinjärvellä oli uuden terveyskeskuksen myötä saatu hyviä kokemuksia elinkaarimallista. Sopisiko se myös koulumaailmaan?
Yhteinen tavoite näkyy kaikessa tekemisessä
Siilinjärven kunta on merkittävä rakennuttaja Savossa. Kunnianhimoisen investointiohjelmansa avulla se laittaa tehokkaasti kunnallisinfraansa kuntoon, kuntalaisten parhaaksi.
Ahmon koulukeskus ei ole mikä tahansa koulu. Yläkoulun ja lukion lisäksi se pitää sisällään aulasta, ruokasalista ja kabinettitiloista koostuvan monitoimitilan, joka tulee palvelemaan iltaisin ja viikonloppuisin niin kuntalaisia, järjestöjä kuin kansalaisopistoa, muuntuen tarpeen tullen liikuntatilaksi tai erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi. Ahmon koulukeskus on keskeinen paikka Siilinjärvellä.
Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Lukkaroinen Arkkitehdit Oy.
Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Hannu-Pekka Seppänen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä kertoo, että hanke käynnistyi julkisena kilpailutuksena. ”Se sisälsi myös kilpailullisen neuvottelumenettelyn, joka kesti 8 kuukautta. Tuona aikana neuvoteltiin kahden jatkoon valikoituneen tarjoajan kanssa. Sen läpikäytyämme saatiin lopulliset tarjoukset.” Hinta-laatusuhde ratkaisi. YIT Suomi Oy sai elinkaarimallin mukaisen hankkeen tehdäkseen.
”Meillä olisi ollut mahdollisuus aloittaa rakentaminen välittömästi, mutta urakoitsijan ehdotuksesta sovittiin, että käynnistetään hanke rakentamisen kannalta parhaaseen vuodenaikaan”, Hannu-Pekka muistelee. ”Saatiin 4 kuukauden pituinen suunnitelmien kehitysvaihe, jossa käytiin läpi kaikki suunnitteluratkaisut ja niihin tarvittavat kommentit.”
”Päästiin rakentamaan valmiilla suunnitelmilla ja hyvin tehokkaaseen työskentelyyn. Silti aikataulu asettui raamiin, jota oltiin ihan alussa kaavailtukin”, Hannu-Pekka sanoo. Hän myös uskoo, että koulukeskushankkeessa on yhteinen vahva laadun määränpää. ”Tehdään yhdessä töitä yhteisen tavoitteen eteen. Ja se näkyy kaikessa. Myös ulospäin.”
Projektipäällikkö pitää yhteistyöstä saatua palkintoa hyvänä huomionosoituksena. ”Oikeaan paikkaan on tullut. Se on ansaittu koko porukalle. On hienoa, että jo tässä vaiheessa on voitu vakuuttaa ja näyttää kuinka yhteistyö toimii.”
Käyttäjän tarpeiden huomioonottaminen hankkeissa kaikkein tärkeintä
”YIT:lle koulut ovat tosi merkittäviä hankkeita tällä meidän alueella”, toteaa Ville Ahokas, Ahmon koulukeskuksen vastaava työnjohtaja. ”Halusimme tämän hankkeen. Panostimme ennakkosuunnitteluun, jo tarjousvaiheessa”, hän painottaa ja kertoo silloin tehneensä paljon työtä tuotannonsuunnittelun eteen. ”Haimme sieltä kilpailuetua meidän projektille.”
Ahokas pitää käyttäjän tarpeiden huomioonottamista hankkeissa kaikkein tärkeimpänä. ”Ennen kuin tilaaja oli vielä ennättänyt tehdä valintaansa, meillä oli jo valmiina hyvän tasoinen tuotannonsuunnitelma aikatauluineen. Myös laatusuunnitelmat olivat todella pitkällä.”
Ville Ahokas näkee, että onnistuneen rakennushankkeen tunnusmerkkinä on tiivis yhteistyö tilaajan kanssa jo heti hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen. Siihen liittyvät oleellisena osana luottamusta herättävän ilmapiirin luominen sekä erityisesti haastavien asioiden rehellinen käsittely. ”Siinä vaiheessa, kun homma varmistui ja hanke jäi meille, peli avautui vielä laajemmin.” Suunnitelmia hiottiin entistä paremmiksi käyttäjän toiveisiin soveltuviksi. Tuotannon tehokkuuden ja järjestelmien kehittäminen työmaan tarpeeseen nousivat keskiöön.
”Yhteistyö on ollut tiivistä joka osa-alueella”, kiittää Ville kaikkia hankkeen osapuolia saadusta palkinnosta.
”Lapset ja nuoret ovat etusijalla”
Olli Lipponen, Siilinjärven lukion rehtori, kertoo hypänneensä hankkeeseen mukaan syksyllä 2022. Elettiin kilpailullisen neuvottelumenettelyn vaihetta. Suunnittelutyö oli jo aika pitkällä. Tehtiin alustavia piirustuksia ja osallistettiin koulujen henkilökuntaa sekä opiskelijoita.
”On ollut koko ajan sellainen olo, että meidät on pidetty kartalla siitä, missä mennään. Olemme pystyneet vaikuttamaan asioihin ja meitä on kuunneltu. Toiveet on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Kun lopullisia piirrustuksia tehtiin, saimme vielä tilaisuuden tehdä pieniä muutoksia”, Lipponen kiittää joustavasta yhteistyöstä. ”Asiakaspalvelu toimii joka suuntaan.”
Lukion keskeisenä toiveena on ollut löytää uusille tiloille muunneltavuutta. ”Vaikka joitakin hahmotelmia tulevaisuuden opetukseen on olemassa, emme välttämättä tiedä, mihin suuntaan lukiokoulutus seuraavan 20 vuoden aikana kääntyy, kuinka opetusteknologia kehittyy tai millaisia pedagogisia ratkaisuja tullaan tekemään”, Lipponen pohdiskelee. ”On pyritty siihen, että tilat ovat muokattavissa kulloisenkin tarpeen mukaiseksi.”
Lukion rehtori on kiitollinen saadusta tunnustuksesta. ”On useita seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että hanke on saanut huomiota osakseen. Projekti on tosi hyvin johdettu, mutta parasta on se, että kaikki tekevät asioita yhdessä.”
”Lapset ja nuoret ovat etusijalla. Heitä varten koulua tehdään. Meidän on ajateltava heidän tulevaisuutensa työllistymistä.”
”Kävi hyvä mäihä”
Siilinjärven toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu on tyytyväinen siihen, kuinka Ahmon koulukeskuksen työmaalla rullaa. ”Hyvin on pärjätty siellä yhdessä, niin käyttäjät kuin rakentajat. Turvallisuus on korkealla tasolla ja tiedottaminen toimii. Moni asia on yllättänyt positiivisesti.”
Jukka mainitsee, että hankkeessa on vallinnut hyvä henki jo neuvotteluvaiheesta lähtien. Hän kehuu hyvin tehtyä pohjatyötä. Kunnan vaatimat kriteerit ovat täyttyneet. ”YIT:n puolelta on valikoitunut sellaisia henkilöitä, joiden kanssa olemme tulleet tosi hyvin toimeen. Luottamus on luotu heti ensimmäisistä neuvotteluista lähtien.”
Yleensä julkiset rakennuttajat vetäytyvät kuoreensa kun talous sakkaa. Siilinjärvellä on uitu vastavirtaan. ”Kun rakennuspuolella on ollut vähän hiljaisempaa, on meille riittänyt hyviä tekijöitä. Se on tavallaan meidän onnemme. Nyt on ollut hyvä aika rakentaa”, Jukka summaa. ”Meille kävi hyvä mäihä.”
Voiko yhteistyö näkyä rakennuskohteessa?
Ahmon koulukeskuksessa käyttäjien toiveet ja unelmat sekä kovan luokan tekijöiden halu tehdä parastaan kohtaavat. Siitä syntyy aito yhteistyö, joka myös näkyy ulospäin.
Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen kertoo Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke Itä-Suomi -johtoryhmän vaikuttuneen näkemästään. ”Siisti, hyvin johdettu työmaa.”
Siilinjärvellä sisäilma-asiat ovat olleet pitkään pinnalla. Niihin myös tässä kohteessa on kiinnitetty erityistä huomiota. Haastava työympäristö nostaa kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen keskinäisen yhteistyön merkitystä. ”Yritykset haluavat käyttää oman osaamisensa niin hyvin kuin mahdollista. Siksi ne laittavat parhaat ihmisensä tekemään, niin suunnittelunohjausta kuin toteutusta”, Anttonen toteaa.
Yhteistyö on toiminut
”Tulee turvallinen olo, kun oikeasti näkee, että nyt se koulurakennus alkaa kohota”, huokailee onnesta Ahmon yläkoulun rehtori Mari Toivanen.
”Yhteistyö on toiminut. Kokoukset ovat erittäin hyvin strukturoidut. Rakentaja on hoitanut asiat viimeisen päälle. Aina on kysytty käyttäjän näkökantaa. On ollut mielenkiintoinen matka ja prosessi.”
”Kyllä tässä kiitollisia ollaan”, Mari kiteyttää.
Teksti: Heikki Luukkonen
