Biomateriaaleja tutkivasta ja muokkaavasta bioteknologiasta ei ensimmäisenä tule mieleen rakennusala. Hyvänä esimerkkinä toimii kuitenkin biohiili, jonka avulla voidaan sitoa hiiltä viherrakenteisiin ja kasvattaa rakentamisen positiivisia ilmastovaikutuksia.
”Biohiilellä on huokoisena materiaalina kymmeniä eri käyttötarkoituksia rakentamisessa. Samalla se toimii hiilinieluna ja hillitsee ilmastonmuutosta”, hehkuttaa GRK:n Anneliina Kupiainen monelle rakentajalle vielä tuntematonta tuotetta.
Biohiili on hakkeesta tai muusta biomassasta valmistettua hiiltä. Infra-alalla biohiiltä voidaan käyttää muun muassa maanparannusaineena viheralueilla ja ympäristöprojekteissa. Se soveltuu myös hulevesien käsittelyyn ja valumavesien ja maaperän puhdistukseen ravinteista ja raskasmetalleista. Sen sopivuutta on testattu jopa asfaltin ja betonin raaka-aineeksi.
Kupiainen toimii ympäristöteknologian liiketoimintajohtajana GRK:ssa, ja jo pitkään kalenteri on täyttynyt biohiileen liittyvistä tapahtumista. Ennen siirtymistään edistämään vihreää siirtymää ja biohiilen käyttöä hän ehti toimia kolme vuotta GRK:n Ruotsin rautateiden rakentamisen toimintojen toimitusjohtajana vasta perustetussa GRK Rail AB:ssa. Viime vuonna GRK uudisti organisaatiotaan ja yhtiörakennetta, jonka yhteydessä Kupiainen siirtyi ympäristöteknologian puolelle. Siirtyminen oli sujuvaa, sillä biomassasta keinotekoisesti tuotettu hiili oli hänelle ennestään tuttu materiaali.
”Tukholman alueen energianyhtiö Stockholm Exergi rakensi omaa pilottilaitostaan biohiilen valmistukseen, kun olin aiemmin siellä töissä”, Anneliina Kupiainen kertoo.
GRK satsaa biotuoteliiketoimintaan
GRK on opittu tuntemaan siitä, että se suunnittelee, rakentaa, korjaa ja kunnossapitää teitä, raiteita ja siltoja. Mutta GRK:n osaamista on myös ympäristöteknologia, jota viedään nyt vauhdilla eteenpäin.
Ympäristöasioissa GRK on ollut pitkään tiennäyttäjien etujoukoissa kiertotalouden edistämisessä. Viimeiset pari vuotta yrityksessä on satsattu biohiilen tuotantoon, ja sitä varten on perustettu uusi biotuotteiden yksikkö. Sillä on nyt kunnianhimoiset tavoitteet.
”Suomen lisäksi biohiilen valmistamiseen tarkoitettuja laitoksia suunnitellaan rakennettavaksi Viroon ja Ruotsiin. GRK on päättänyt investoida paljon biohiilen tuotantoon. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on noin 20 miljoonan euron investoinnit vähintään viiteen laitokseen. Suomen ensimmäinen laitos valmistui viime vuonna Utajärvelle, ja siitä on saatu jo hyvä kokemuksia.”
Kupiaisen mukaan aloite biohiilen käytöstä tuli GRK:n hallituksen varapuheenjohtajalta Keijo Haavikolta jo neljä vuotta sitten. Siitä ajatus on lähtenyt jalostumaan tämän päivän mittaviin investointisuunnitelmiin.
Aluksi omissa projekteissa
”GRK:lla biohiiltä on tarkoitus käyttää etenkin hule-, jäte- ja prosessivesien hallintaan ja puhdistamiseen. Biohiilellä on paljon mahdollisuuksia erityyppisten vesien suodatukseen laajemminkin, esimerkiksi rehevöitynyttä Itämerta ajatellen”, Kupiainen kertoo.
GRK:n tavoitteena on valmistaa biohiiltä niin paljon, että sitä voidaan oman käytön lisäksi mahdollisesti myydä muille käyttäjille. Tällä hetkellä fokus on kuitenkin käyttää itse tuotettua biohiiltä yrityksen omissa projekteissa.
”Vastuullisuus on keskeinen tekijä meidän strategiassamme, jonka mukaan GRK aikoo olla hiilineutraali omassa toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Biohiili on yksi tuotteista, joilla oman toiminnan päästöjä voidaan laskea.”
”Sitä on jo käytetty maanparannusaineena, suodatinratkaisuissa sekä tie- ja siltaprojektien viheralueiden viimeistelyissä. Biohiilen avulla on pja lisätty luonnon monimuotoisuutta. Kohteina ovat olleet esimerkiksi Vaasan pyöräilyallianssi ja Kalasatamasta Pasilaan -hanke”, Anneliina Kupiainen luettelee käyttökohteita.
Tilaajien tietoisuus lisääntyy
GRK:n tavoitteena on olla Suomessa ja myöhemmin myös Pohjoismaissa merkittävä biohiilituottaja.
”Näin suuria investointisuunnitelmia varten on tehty tarkat kannattavuuslaskelmat. Kiinnostus ja kysyntä markkinoilla kasvavat koko ajan. Meillä Helsingin kaupunki on ollut biohiilen käytössä edelläkävijä, Ruotsissa biohiiltä on käyttänyt paljon heidän liikennelaitoksensa Trafikverket.”
Anneliina Kupiainen uskoo, että tietoisuus biohiilen hyvistä ympäristövaikutuksista lisääntyy tilaajien keskuudessa projekti kerrallaan. Tällä hetkellä tieto leviää, kun GRK käyttää sitä omissa projekteissaan.
”Voi olla, että asiakas haluaa jo itse käyttää kohteessa biohiiltä tai sitten me voimme sitä ehdottaa. Suunnittelu- ja alihankintapuolen kompetenssia biohiilen käyttöön pitäisi nykyisestä lisätä. Usein kiinnostus syttyy sen jälkeen, kun henkilöt ovat mukana ensimmäistä kertaa biohiiltä käyttävässä hankkeessa ja kokevat sen tuomat hyödyt.”
Sienten viljelystä jätevesien puhdistukseen
Mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten innovatiivista rakentamiseen liittyvää bioteknologista tutkimusta yrityksissä jo tehdään, on Lohjan Munkkaan jätekeskuksen yhteisprojekti.
”Munkkaa on hieno ja monipuolinen yhteishanke, jossa luodaan jätekeskukseen kokonainen kiertotalouden ekosysteemi. GRK, Rosk’n Roll, Kiertoravinne ja Redono ovat mukana hankkeessa, jossa jokainen tuo siihen oman erityisosaamisensa mukaan.”
MunBio-nimisessä hankkeessa tähdätään paikalliseen ravinteiden kierrätykseen, vesienhallintaan ja puhtaampien biomassojen, lähiruoan, maanparannusaineiden sekä elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotantoon. Se etsii uusia keinoja parantaa kaatopaikka-alueiden vesienhallintajärjestelmää ja vähentää kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitusta. Käytännössä hankkeessa pilotoidaan muun muassa kuituhampun kasvatusta suljetun jätetäytön päällä sekä jäteveden suodatusta biohiilellä.
”Munkkaan hanke osoittaa hyvin sen, miten monipuolisesta tuotteesta biohiilessä on kyse ja miksi olemme sen kehittämisestä nyt niin innoissamme”, Anneliina Kupiainen summaa.
Biohiilen valmistus
Biohiiltä valmistetaan pyrolyysissä, jossa hapettomassa tai vähähappisessa tilassa kuumennetaan biomassaa, jonka lopputuotteena syntyy biohiiltä. GRK:n Utajärven tuotantolaitoksen raaka-aineena käytetään haketta, jota saadaan läheisen sahan sivutuotteena. Laitoksen kapasiteetti on noin 3 000 tonnia biohiiltä vuosittain. Pyrolyysi tuottaa myös ylijäämälämpöä, joka Utajärvellä hyödynnetään pelletin valmistuksessa käytettävän sahanpurun kuivaamiseen samassa yhteydessä toimivan pellettilaitoksen tuotannossa. Raaka-aineena voidaan tulevaisuudessa käyttää myös muun muassa kierrätyspuuta, pajua ja hevosen kuivikelantaa.
Biohiilen etuja
- yksi biohiilitonni sitoo noin kolme tonnia hiiltä ilmasta
- biohiileen sitoutunut hiili on pysyvässä muodossa
- parantaa maa-aineksen vedenpidätyskapasiteettia ja ravinteiden sidontakykyä
- sitoo maaperän kosteutta ja raskasmetalleja
- lisää maaperän huokoisuutta ja ilmavuutta
- ei sisällä haitallisia aineita
