Tilastojen valossa itäisen Suomen väestö vanhenee ja työllisten määrä vähenee. Sammutellaanko kodeissa ja yrityksissä jo valoja, ja pitäisikö siitä olla huolissaan? Millä eväillä suunta muuttuu?
Kymmenen viime vuoden aikana muun Suomen väkiluku on kasvanut 110 000:lla, Itä-Suomen kutistunut 50 000:lla. Alueen työllisten määrä on vähentynyt: osuus on nyt noin 13 prosenttia yksityisen sektorin työllisyydestä Suomessa.
EK:n selvitysten perusteella kannattavuuden heikentymistä ennakoi selvästi useampi yritys idässä kuin muualla Suomessa. EK:n kuntarankingissakin kuilu läntisen ja itäisen Suomen kehityksessä on kasvanut.
Kysyimme itäisen Suomen tuntevilta vaikuttajilta, miten elinvoimasta ja vetovoimasta pidetään huolta.
”Aina pitää olla vähän huolissaan”
”Aina pitää olla vähän huolissaan, mutta se ei koske vain Itä-Suomea vaan koko Suomea. Huolissaan olemisen ohella on osattava nähdä mahdollisuuksia, joita löytyy, kun oikein katsotaan”, Kakkonen-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja, kauppaneuvos Kyösti Kakkonen Joensuusta sanoo. Hänen mielestään on kaikkien etu, että koko Suomi pysyy asuttuna.
”Jos Itä-Suomi autioituisi, muulla Suomella olisi paljon menetettävää. Päällimmäisinä mietin turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymyksiä. Meidän pitää kehittää uutta energiaa, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä varmistaa toimiva ja turvallinen runkoverkko.”
”Tarvitsemme hallituspolitiikkaa, josta löytyy jatkuvuutta, särmää ja linjakkuutta yli hallituskausien.” Kyösti Kakkonen
Hallitusohjelmasta Kakkonen muistaa tavoitteen kolmen tunnin matkasta pääkaupunkiin kaikkialta Suomesta.
”Toimivat yhteydet ovat elinehto. Pullonkaulat pitää avata valtion rahalla ja EU-tuella ja saada ihmiset ja tavarat liikkumaan. Heikentyneitä lentoyhteyksiä tulee palauttaa koronaa edeltävälle tasolle, kehittää kaksiraiteista junaliikennettä, pitää tiet kunnossa ja siirtää tavaraliikennettä kumipyöriltä myös raiteille.”
Erityisveroalue Itä-Suomeen nyt
Kyösti Kakkosella on näkemys, miten Itä-Suomi pidetään kehityksen kelkassa.
”Sota naapurissa kurittaa nyt, mutta katsotaan eteenpäin – ilman kademieltä ja kaunaa. Jo muinaiset roomalaiset ymmärsivät tämän: kun jossain päin valtakuntaa meni huonosti, sinne kohdennettiin vaikuttavia tukitoimia.”
Kakkonen julistaisi Itä-Suomen erityisveroalueeksi. Se tarkoittaisi merkittäviä elinkeinopoliittisia etuja ja verohelpotuksia viideksi vuodeksi.
”Tällä olisi merkittäviä suoria ja vielä isompia välillisiä vaikutuksia. Saisimme kansainvälisiä yrityksiä, investointeja ja pääomaa alueelle.”
”Tarvitsemme hallituspolitiikkaa, josta löytyy jatkuvuutta, särmää ja linjakkuutta yli hallituskausien. Tarvitsemme myös radikaalia uudistusmieltä ja rohkeita ratkaisuja sen sijaan, että meille tarjoillaan naurettavia näpertelyhankkeita, joilla tilannetta ei pelasteta.”
Valtava vastuu rajaturvallisuudesta
Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen näkee itäisessä Suomessa paljon mahdollisuuksia eri aloilla 10–20 vuoden tähtäimellä. Teollisuudessa kiinnostavia näkymiä löytyy vihreän siirtymän myötä muun muassa bio- ja kiertotaloudesta sekä energia- ja ympäristöteknologian aloilta.
”Alueella on vahvat perinteet prosessiteollisuudessa ja siihen liittyvässä osaamisessa. Voimme tuottaa teollisuuteen ratkaisuja, jotka ovat aiempaa puhtaampia, energia- ja materiaalitehokkaampia sekä korkeampaa jalostusarvoa tuottavia. Myös laajoilla luonnonvaroillamme on kysyntää.”
”Valtio ei voi vetäytyä vastuusta kansallisomaisuutensa ylläpidossa ja kehittämisessä.” Satu Sikanen
Myös Sikanen nostaa esille turvallisuuden.
”Itäinen Suomi kantaa valtavan vastuun Suomen ja Euroopan rajaturvallisuudesta, ja hoitaa sen hyvin. Itärajan kaupungit, kunnat ja maakunnat ovat tottuneita saumattomaan viranomaisyhteistyöhön, mikä on varautumisen tärkeä lähtökohta.”
”Näen myös mahdollisuuksia palvelualoilla, vaikka matkailu etenkin Etelä-Karjalassa on ottanut isoja iskuja Venäjän markkinoiden sulkeuduttua. Saimaan alue on helmi, jota voidaan hioa timantiksi alueen luonnosta ja kulttuurista ammentavia palveluja kehittämällä.”
Valtio ei voi vetäytyä vastuusta
Jotta mahdollisuudet toteutuvat, itäisen Suomen infra tulee saada samalle tasolle läntisen Suomen kanssa. Aluekehityksen rahoituksessa ja yritysinvestointien tukitasoissakin olisi päästävä samalle viivalle.
Sikanen peräänkuuluttaa investointeja ratakapasiteettiin ja raideliikenteen välityskykyyn. Itäisen Suomen ykkösratahanke on kaksoisraide Luumäen ja Joutsenon välillä, mutta investointeja tarvitaan myös Karjalan radalla ja Savon radalla.
”Valtio ei voi vetäytyä vastuusta kansallisomaisuutensa ylläpidossa ja kehittämisessä. EU:n rahoitusmahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti. Suomen sijainti ja pitkä raja Venäjän kanssa puoltavat esimerkiksi sotilaalliseen liikkuvuuteen sidotun EU-rahoituksen saamista itäiseen Suomeen.”
Sikanen kuvaa tärkeäksi kehysriihessä tehtyä periaatelinjausta Fingridin kantaverkkojen vahvistamisesta itäisessä Suomessa.
”Odotamme ratkaisuja myös tuulivoiman ja puolustusvalvonnan yhteensovitukselle. Jos niitä ei kuulu, tulee vähintäänkin toteuttaa aurinkoenergiahankkeita ja rakentaa edellytyksiä pienydinvoimaloille. Puhdas ja edullinen sähkö luo pohjan vetytalouden kehittymiselle.”
Löytyykö idästä vetoa vetyvoimalle?
Energiainfrastruktuurin kattavuus on nousemassa yhdeksi itäisen Suomen kohtalonkysymyksistä. Keväällä 2024 kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid julkaisi alustavan suunnitelman kansalliselle vetyrunkoverkolle. Pohjana oli vedyn tuottajien ja käyttäjien siirtotarvetta kartoittava markkinakysely.
”Vetykysyntä osoittautui valtavaksi. Teolliset toimijat arvioivat siirtotarpeen olevan yli 80 terawattituntia vuodessa. Tämä on yhtä paljon kuin koko Suomen nykyinen vuotuinen sähkönkäyttö”, Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki kertoo.
Mutta miksi markkinakyselyn perusteella kysyntä painottuu länteen ja etelään?
”Nyt on oikea hetki vaikuttaa tulevan vetyverkon linjauksiin ja vetyvoimaisen Suomen rakentamiseen.” Sara Kärki
”Toistaiseksi tietyt alueet ovat olleet aktiivisempia kuin toiset. Markkinakysely on edelleen avoinna, ja toivomme lisää vastauksia reittisuunnittelun jatkovaiheiden tukemiseksi koko Suomessa. Nyt on oikea hetki vaikuttaa tulevan vetyverkon linjauksiin ja vetyvoimaisen Suomen rakentamiseen”, Kärki vastaa.
Yhtiö järjestää kesäkuussa kuntien päättäjille vetyverkon reittikeskustelut ja yrityksille vetyteollisuuden infon. Syksyllä maakuntiin on luvassa lukuisia tilaisuuksia vedyn mahdollisuuksista paikallistasolla.
Gasgrid kehittää vetyinfraa yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Alueet ja teolliset toimijat osallistetaan kansallisen vetyverkon suunnittelutyöhön tiiviisti.
”Itä-Suomessa on tällä hetkellä jonkin verran kiinnostusta vetytaloutta kohtaan. Siellä on paljon potentiaalia aurinkoenergiaan ja teollisuudelta talteen otettavissa hiilidioksidia vetytalouden jatkojalosteiden sekä arvotuotteiden valmistamiseksi”, Kärki sanoo.
TEKSTI: SARI OKKO
Kirjoitus on julkaistu Infra-lehden kesänumerossa 2024.
