Rakennusalan päästövähennyspotentiaalilla on suuri merkitys Suomen vähähiilistymiselle

Rakennusteollisuuden edelliseen 2020 päästökartoitukseen verrattuna hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 3,4 miljoonaa tonnia.

Suurin tekijä hiilidioksidipäästöjen laskemiseen on kaukolämmön vähähiilistyminen. Silti rakennetussa ympäristössä noin 65 prosenttia päästöistä syntyy edelleen käytön aikaisesta energiankulutuksesta.

“Energiatehokkuusremonteissa ja lämmitysmuotojen uusimisessa on jatkossakin isoin päästövähennyspotentiaali”, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.

Talotekniikan älykkäillä järjestelmillä on iso merkitys, sillä ne tuottavat kertautuvan vähennyspotentiaalin. Toisaalta vaatimukset parantavat vanhat rakennukset nykysäädösten tasolle ja saattavat kasvattaa kustannuksia liiaksi, jolloin hankkeet jäävät toteuttamatta.

“Vähäpäästöisen energian säästäminen kira-sektorilla olisi kuitenkin hiilikädenojennus muille energiaintensiivisille toimialoille.”

Sementti ja teräs ovat suurimmat päästäjät, mutta niitä on vaikea korvata

Sementin valmistuksesta aiheutuu vuosittain päästöjä 0,9 miljoonaa tonnia. Teräksen osalta määrä on 4 miljoonaa tonnia, josta kuitenkin vain osa kohdentuu rakentamiseen.

“Rakennukset ja rakentamisen tuotteet vastaavat yhteensä reilusta 2 miljoonasta tonnista hiilidioksidipäästöjä. Materiaalien osalta merkittävät investoinnit tulisi suunnata suurimpiin päästölähteisiin nopean vähennysvaikutuksen aikaan saamiseksi.”

Valtion määrätietoinen toiminta on päästövähennysten toteutumisen edellytys. Suomella on kaikki edellytykset edistää rakennusalan vähähiilistymistä, mutta sääntelyn tulisi olla materiaali- ja teknologianeutraalia sekä vaatimusten realistisia ja kannustavia.

“Esimerkiksi Norjassa on jo rakennustyömaakohtaisia päästövaatimuksia, mikä on johtanut konekannan nopeaan sähköistymiseen ja biopolttoaineiden hyödyntämiseen. Samoin voitaisiin edetä Suomessakin, mutta omat olosuhteemme ja mahdollisuutemme huomioiden.”

Sääntelyllä voisi edistää myös rakennusten muuntojoustavuuden hyödyntämistä ja purkuosien uudelleenkäyttöä.

“Nyt kaikki purettu pääsääntöisesti päätyy murskattuna kierrätysmateriaaliksi tai hyödynnetään energiana. Kiertotaloutta voisi edistää ja päästöjä vähentää monin tavoin, ja rakennusalalla on motivaatio siihen”, Vuorinen summaa.

Teksti: Anna Kuronen


Artikkeli on julkaistu rakennamme.fi-sivustolla.

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä