Helsingin lähihistoriaa kiertoon – pala palalta

INFRAn jäsen Paupek Oy purkaa Helsingin Hakaniemessä hyödyttömäksi jääneen sillan rakenteet, kun uusi uljas silta avattiin kesäkuun alussa. Purkutyö on osa Kruunusillat-hanketta.

Normipurku Hakaniemessä. Itä- ja eteläpuolen sillan kannet ja ajorampit murretaan kivitykillä, jonka jälkeen ne hajotetaan iskuvasaralla ja pulveroidaan. Muut sillan kannet, rampit, pilarit ja palkit puretaan iskuvasaralla ja pulveroidaan. YIT kaivaa sillan anturat esille, jonka jälkeen ne hajotetaan iskuvasaralla palasiksi. Lopuksi vesistösillan anturat puretaan räjäyttämällä. Kuva: Riku Vanonen

Idän suunnasta Helsingin keskustaan tulevat tai lähtevät ovat sen kokeneet, ja viime kuukausina ovat sen ruuhkissa hikoilleet. Kohta sitä ei enää ole, nimittäin vanhaa Hakaniemen siltaa.

Vanha silta valmistui 1961. Siltaa ei tuolloin vesieristetty ja osittain tämän vuoksi silta oli mennyt huonoon kuntoon eikä sen korjaaminen olisi ollut järkevää.

Talteen otettua

”Aloitimme sillan purun 3. kesäkuuta ja työ valmistuu syyskuun lopussa”, Paupek Oy:n Helsingin alueen projektipäällikkö Ilpo Koskinen kertoo.

”Purusta kertyy betonia noin 33 000 tonnia ja se pulveroidaan työmaalla. Rudus Oy kuljettaa materiaalin Länsisalmeen, jossa se jalostetaan Betorociksi. Betonin kierrätysaste tulee olemaan 99,8.”

Ruduksen kehittämä Betoroc-murske on CE-merkitty tuote, joka soveltuu hyvin maarakentamiseen. On hyvin todennäköistä, että vanhan sillan betoni päätyy Helsingin katujen ja pyöräteiden täyttöihin.

”Raudat menevät sataprosenttisesti kiertoon. YIT puolestaan jyrsi pintarakenteiden asfaltit ja ne menevät jalostukseen Asfalttikalliolle”, Ilpo Koskinen selventää materiaalien uudelleen käyttöä.

”Aina hiukan pöllähtää, kun aurinko kuivaa pintaa”

Purkutyömaa on haastava. Purku tehdään osittain veden päällä, lähellä on asutusta ja ollaan lähestulkoon Helsingin keskustassa.

”Töitä teemme kello 7–18. Työmaalla on seitsemän vesitykkiä, joiden sumulla pölynsidonta hoidetaan työajalla. Käytämme noin 25 kuutiota vettä tunnissa. Lisäksi otamme merivettä paloruiskuilla, jotka kostuttavat työmaata ympäri vuorokauden”, kertoo Koskinen, miten pölyhaittaa taklataan.

”Vesitykkejä siirrellään koko ajan pulveroitavien kohteiden kohdille. Olemme 95 prosenttisesti pystyneet pitämään pölyn hallinnassa. Ainahan se hiukan kuitenkin tuppaa pöllähtämään, kun aurinko kuivaa kesällä pinnat nopeaan.”

Vesitykit kostuttavat työmaa-aluetta. Kuva: Riku Vanonen

Ihan normipurku

Koskinen mainitsee vaikeimmaksi paikaksi sillan purussa vesistösillan osuuden.

”Sahaamme vaijerisahalla osuuden 32–35 tonnin kappaleiksi, jotka nostamme 500 tonnin autonosturilla lavetille ja siirrämme lajittelualueelle Hakaniemenrannan puolelle jatkokäsittelyä varten”, kertoo Ilpo Koskinen työn kulusta.

”Muutenhan tämä on ihan normi sillan purku, joka on kaikilta osa-alueiltaan mietitty tarkasti läpi.”

Lisätietoa:

Katso YLEN juttu ja video ”Tältä näyttää, kun Hakaniemen silta häviää Helsingissä – sillan rakentajat tekivät virheen, ja nyt se pitää purkaa” – mukana mielenkiintoista asiaa, kuinka betoni muuttuu päästölähteestä hiilinieluksi

Hakaniemen uusi silta

Uusi silta yhdistää vanhan tavoin Kruununhaan pohjoispuolen ja Sörnäisten rantatien, mutta se on vanhaa siltaa matalampi. Matalampi rakenne tarkoittaa vanhan sillan massiivisten ramppien poistumista ja tilaa uudisrakentamiselle. Rakenteellisesti uutta Hakaniemensiltaa voidaan pitää melko poikkeuksellisena, sillä siinä ei ole ollenkaan yläpuolista tuentaa. Yleensä jänneväliltään näin pitkässä sillassa on vinoköysi- tai riippurakenne. Tähän siltaan sellaista ei ole haluttu kaupunkikuvallisista syistä: uusi silta ei matalan linjakkaana nouse vanhan tavoin esiin ympäristöstään. Siitä suunniteltiin niin kevytrakenteinen, ettei se vaadi yläpuolista tuentaa.

Lähde: Helsingin kaupunki
Lisätietoa: https://kruunusillat.fi/rakentaminen/hakaniemi/

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä