Rakennusteollisuus RT:n toukokuisessa EU-vaalipaneelissa ei päässyt unohtumaan, missä maailmantilanteessa eletään. Keskustelu kulki täysin eri uria kuin viisi vuotta sitten. Tällä kertaa puheenvuoroissa toistuivat sanat turvallisuus ja itäraja.
Paneelissa olivat mukana Euroopan parlamenttiin kesäkuun vaaleissa pyrkivät Vilhelm Junnila (ps.), Ville Kaunisto (kok.), Tuuli Kousa (vihr.), Suna Kymäläinen (sd.) ja Mika Lintilä (kesk.). Keskustelua luotsasi Rakennuslehden päätoimittaja Tapio Kivistö.
Turvallisuusteema oli läsnä, oli puhe sitten Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisestä tai investoinneista.
Demareiden Kymäläinen katsoi, että Suomen infrainvestointeja tulee tarkastella myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Infraan satsaaminen helpottaa sotilaallista liikkumista ja Suomen liikennettä länteen päin.
Kokoomuksen Kaunisto puolestaan mainitsi, että Euroopan teollisuuden pärjääminen luo pohjaa kovan turvallisuuden rakentamiselle. ”Suomen turvallisuuden merkitys on tässä geopoliittisessa ajassa nostettava yhä paremmin Euroopan unionissa esiin”, Kaunisto sanoi.
Katseita suunnattiin myös rauhanaikaan. ”Suomessa on energiatehokkuuteen perustuvaa osaamista, jota voidaan tuoda esiin tulevassa Ukrainan jälleenrakentamisessa”, Kymäläinen pohti.
Sisämarkkinat kuntoon
Hyvin yksimielisiä paneelissa oltiin siitä, että Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisessä riittää tekemistä.
Keskustan Lintilä tiivisti ajatuksensa todeten, että sisämarkkinoiden kehittämisen sijaan tulisi puhua sisämarkkinoiden palauttamisesta. Käytännössä se tarkoittaisi kilpailua vääristävien kansallisten tukien kieltämistä.
Kaunisto kutsui valtiontukijärjestelmän purkamista Euroopan kohtalon kysymykseksi, johon tulisi kohdistaa huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. ”Tällä hetkellä isot maat jakelevat valtiontukia ja Suomi jää pienenä maana siinä jalkoihin.”
”Suomi tyytyy liian vähään”
Panelistit toivoivat Suomen tekevän ryhtiliikkeen ja ottavan rohkeammin osansa Euroopan unionin investointirahoista.
Suomella on sijaintinsa vuoksi monia muita maita heikommat mahdollisuudet hyödyntää rajat ylittäviin liikennehankkeisiin saatavaa EU-rahoitusta, mutta koko Euroopalle tulisi tehdä selväksi, että Suomen infrahankkeilla on itäisen naapurimme vuoksi myös sotilaallista merkitystä.
Niin Junnila kuin Kousa kannustivat Suomea olemaan kunnianhimoisempi EU-rahoitusta hakiessaan. ”Turha meidän uikuttaa, että me olemme kaukana ja logistisesti mahdottomassa tilanteessa, jos me emme edes yritä tehdä mitään liittääksemme itsemme länteen”, Junnila sanoi.
Kousan mielestä Suomi tyytyy liian vähään. ”Meidän tulisi luoda positiivisempi tulevaisuudenkuva ja lähteä rohkeammin tavoittelemaan sitä EU:n tuella.”
EU:lta ”itärajapaketti”?
Suna Kymäläinen harmitteli Suomen kursailua koheesiorahoituksen hakemisessa. Hän muistutti EU:n myöntäneen 5,4 miljardin euron Brexit-paketin tasaamaan Britannian EU-eron aiheuttamia taloudellisia menetyksiä.
Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi Suomen itärajalla on noudatettu yli kaksi vuotta kaupankäyntiin ja matkailuun vahvasti vaikuttavaa pakotepolitiikkaa. Kymäläinen ehdotti, että Suomi voisi rohkeasti hakea EU:lta ”itärajapakettia”.
Infrainvestoinneista puhuttaessa Lintilä ilmoitti kannattavansa Jäämeriradan rakentamista ja heitti ilmoille myös idean Vaasan ja Uumajan yhdistävästä 83 kilometrin sillasta.
Vihreiden Kousa harmitteli Tallinnan tunneli-ideasta luopumista. Hän katsoi, että Suomen tulisi myös raideliikenteen avulla linkittyä yhä vahvemmin osaksi Eurooppaa.
Suomalaiset osaavat energiaremontit
Huhtikuussa Euroopan unionissa hyväksyttiin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Panelistit peukuttivat energiatehokkuuden parantamista niin ilmaston kuin talouden näkökulmasta, mutta direktiivi ei saanut heiltä kaikilta varauksetonta kiitosta.
Vihreiden Kousa myönsi, että sääntely on harvoin täydellistä, mutta direktiivillä voi olla merkitystä kirittäjänä vihreässä siirtymässä. ”Energiaremontit ovat pidemmällä tähtäimellä kannattavia, mutta tarvitaan se mekanismi, jolla investointi mahdollistetaan”, Kousa sanoi.
Tuoreessa energiatehokkuusdirektiivissä ei huomioitu riittävästi jäsenmaiden olosuhteita, Lintilä totesi.
Kymäläinen katsoi uusien rakennusten olevan Suomessa jo hiilijalanjäljiltään mahdollisimman kestäviä. Energiatehokkuuden parantamiseen kannustava EU:n toimet voivat siis olla suomalaiselle rakennusteollisuudelle mahdollisuus.
Suomi-paita vai ei?
Euroopan parlamenttiin haluavat pohtivat myös, olisivatko he ajamassa Suomen vai Euroopan etua. Koripallomiehenä Ville Kaunisto sanoi, että hänellä on maailmalla aina Suomi-paita päällä. ”Euroopan unionin edun mukaista on, jos Suomen vahvuudet, kuten markkinatalous, turvallisuus, saavat jalansijaa Euroopassa.”
Kousa koki Suomi-paita-ajattelun vieraana ja totesi olevansa identiteetiltään sekä suomalainen että eurooppalainen. ”Vaikea kuvitella tilanteita, joissa Suomen ja Euroopan etu olisivat vastakkain”, Kousa pohti.
Paneelikeskustelussa piipahdettiin välillä kansallisen politiikan kiemuroissa. Kymäläinen huomautti, että Euroopan parlamentissa on unohdettava kansallisen politiikan hallitus-oppositioasetelma ja tehtävä yhdessä työtä Suomen eduksi.
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell korosti puheenvuorossaan europarlamenttivaalien merkitystä. Sama viesti oli panelisteilla.
Kokoomuksen Kaunisto viittasi Venäjän tapahtumiin ja totesi vapaiden vaalien olevan demokratian vastaisku ja juhlahetki tässä ajassa. Demareiden Kymäläinen sanoi, että Eurooppaa haastetaan ulkoapäin, joten nyt jokaisen tulee ymmärtää, että äänellä on merkitystä.
Teksti: Tiina Örn
