Rakennusala on tarponut parin viime vuoden ajan alamäessä. Kevät 2024 on edelleen alakuloinen. Ilmassa on kuitenkin jo toivoa paremmasta, sillä eri toimijoiden loppuvuodelle laatimat ennusteet näyttävät jo varovaisen toiveikkailta.
Onko matalasuhdanteen pohja saavutettu?
Markkinat odottavalla kannalla
”Kuvailisin markkinoita odottaviksi”, lausuu YIT:n Itä-Suomen aluetoimipisteen uudeksi aluepäälliköksi juuri valittu Jari Huttunen.
Ihmisillä on toiveissa muuttaa asuntoihin, jotka vastaavat paremmin heidän elämäntilanteitaan, mutta maailman ja talouden epävarmuus sekä kustannusten kohoaminen jarruttaa päätöksiä.
”Asuntorakentamisessa tilanne on kuluttajapuolella haastava. Päätöstä asunnon vaihdosta pitkitetään. Mietitään tarkasti, mihin varat riittävät”, Huttunen pohtii. ”Jos on epävarmuutta omasta työpaikasta tai tulevaisuudesta, isoa investointia ei olla valmiita tekemään. Otetaan hyvin herkästi aikalisä.”
Tarve asunnon vaihtoon on kuitenkin olemassa.
Ennusteissa valonpilkahduksia
Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto laski vuoden 2024 tammikuussa 12,3 % vuoden takaiseen verrattuna ja myynnin määrä tuli alas 10,7 %.
Valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä RAKSUn viimeisimmässä rakennusalan suhdanteita käsittelevässä julkaisussaan ennakoi vuodelle 2024 tasaista, mutta vaimeaa talouskehitystä. Arvion mukaan asuntoaloitukset vuonna 2024 tulisivat liikkumaan 21 000-22 000 kappaleen tasolla. Seuraavana vuonna aloituksia tulisi olemaan 26 000-28 000 kappaletta. Toimitilarakentamiseen RAKSU odottaa lievää kasvua, korjausrakentamiseen puolestaan nollakasvua.
Käännettä odotetaan jo loppuvuodelle 2024. Rakentamisen hintojen nousuvauhdin ennakoidaan vaimenevan. Kulutuksen ja investointien povataan palautuvan kasvun tielle vuoden 2025 kuluessa.
Hallitus vauhdittaa ARA-tuotantoa
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut, että valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuuksia korotettaisiin yhdellä miljardilla hallituksen vuoden 2024 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä esitetystä 1,5 miljardista eurosta 2,25 miljardiin euroon. Lisäys merkitsisi noin 5 000 asunnon lisäystä asuntorakentamisen aloituksiin vuosille 2024-2025. Samalla ministerivaliokunta linjasi, että asumisoikeusasuntojen korkotukilainapäätöksiä tehtäisiin vuoden 2025 loppuun asti.
”Hallitus vauhdittaa väliaikaisesti ARA-tuotantoa tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on jäässä ja alan työllisyys heikentyy”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa. ”ARA-tuotantoa kannattaa jaksottaa suhdanteita tasaavalla tavalla”, Mykkänen toteaa.
Käyttösuunnitelma viedään valtioneuvoston hyväksyttäväksi pikaisella aikataululla.
Hankkeet odottavat käynnistymistään
”Valtiovalta teki rohkean päätöksen. Se on positiivinen uutinen.” YIT:n kuopiolainen aluepäällikkö on toiveikas. Hän uskoo, että päätöksellä on koko rakennusalaa elvyttäviä vaikutuksia, niin välittömiä kuin välillisiä. ”Valtio on laatinut leikkauslistoja, mutta tässä mentiin toiseen suuntaan”, Huttunen sanoo tyytyväisenä.
Hän mainitsee YIT:llä olevan useita hankkeita, joilla on hyvät edellytykset saada nopeasti liikkeelle, kunhan konkreettiset päätökset ovat valmistuneet. YIT Itä-Suomi toimii Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun ja Jyväskylän alueilla. ”Joka kaupungista löytyy hankkeita, jotka voidaan käynnistää hyvinkin nopealla aikataululla”, Huttunen paljastaa.
Aluetoimistossa yhden kirjaimen muutos
YIT on merkittävä pohjoiseurooppalainen hankekehittäjä ja Suomen suurin rakennusyhtiö. Aluetoimipisteitä sillä on kaikissa maamme suurissa kasvukeskuksissa. Itä-Suomen aluetta johdetaan Kuopiosta käsin.
Jari Huttunen sai tilaisuuden tarttua aluepäällikön puikkareihin, kun edelliselle päällikölle Jani Knuuttilalle avautui pesti yhtiön pääkonttorilta.
Aloittaessaan aluepäällikkönä Huttunen ilmoitti henkilökunnalleen: ”Toimistollemme tämä on pieni, yhden kirjaimen muutos. Jani muuttuu Jariksi.”
”Mielenkiinnolla tulevaa kohti”, Huttunen kommentoi aluetoimistossa vallitsevaa tunnelmaa.
”Meillä on hyvä henkilökunta. Voima on tässä porukassa.” Huttunen antaa ymmärtää, että vaikka rakennusalalla on ollut apeaa, YIT ei ole sortunut tekemään mitään radikaalia. ”On tärkeää heikompien suhdanteiden hyväksikäyttäminen. Silloin teroitellaan lapioita. Ne on sitten iskukunnossa, kun pelit alkavat”, letkauttaa Savon sydämestä, Sonkajärveltä kotoisin oleva aluepäällikkö. Jari Huttunen luonnehtii tärkeimmäksi roolikseen sparrata ja motivoida työyhteisöään entistä parempiin suorituksiin. Nykyisistä työntekijöistä pidetään tiukasti kiinni.
”Jos jää odottamaan nousukautta, ollaan helposti liian myöhässä”
YIT:n Itä-Suomen aluepäällikkö kiittelee henkilökuntaansa: ”Alan ammattilaisia eri toiminnoissa. Luottavaisin mielin katson tulevaa, vaikka harmaata aikaa rakennusalalla eletäänkin.”
Hän näkee, että hiljaisimpina aikoina on hyvä lujittaa toimintamalleja ja yhteistyötä sekä vahvistaa organisaatiota. ”Jos jää odottamaan nousukautta, ollaan helposti liian myöhässä”, Huttunen pohtii.
”Kun on kova kiire, yrityksessä ei ole aikaa eikä resursseja kehittämiseen. Silloin testataan, kuinka hyvin organisaatio toimii ja kuinka paljon siitä saadaan tehoja irti.”
Monessa liemessä keitetty
Jari Huttunen opiskeli Kuopiossa rakennustekniikkaa, rakennustuotantoa sekä suunnittelua ja valmistui vuonna 2007. Vietettyään vuoden verran pienen helsinkiläisen rakennusliikkeen työmaalla vastaavana työnjohtajana hän palasi kotikulmille Kuopioon työmaatehtäviin.
Uransa aikana hän ollut mukana vähän jokaisessa rakennusalan tehtävässä: työmaalla, laskennassa, hankinnassa, suunnittelunohjauksessa, rakennuttamisessa ja hankekehityksessä. Ennen aluepäällikön nimitystä Jari toimi YIT:ssä tuotantopäällikkönä.
”Olen kiitollinen työnantajalle siitä, että olen saanut olla monessa mukana, nähdä ja kokea.” Hän uskoo, että kaikesta kertyneestä kokemuksesta on paljon hyötyä uudessa tehtävässä.
”Kaikki prosessit ja toiminnot, jotka sisältyvät projektiin, pitää saada toimimaan hyvin yhdessä, mutta löytää sieltä myös ne kipupisteet ja haasteet, joita voi hioa paremmiksi.”
Kokenut, paljon nähnyt ammattilainen osaa kuunnella, nähdä ja tiedostaa yksittäisten prosessien vaikutukset kokonaisuuteen.
”Kun työnkuva vaihtuu, siitä saa uutta draivia päästessään uuteen tehtävään ja oppimaan uutta”, uusi aluepäällikkö muotoilee.
”Nyt ympyrä sulkeutuu”, hän kommentoi. ”Nyt on edessä kokonaisvaltaisempi rooli.”
”Kulmakerrointa loivemmaksi”
Rakennusalan synkät hetket tulevat väistymään ennen pitkää. Jari Huttusen mielestä tähän kätkeytyy rakennusalan ikiaikainen haaste.
”Ensin mennään kuoppaan ja sitten on taas hirveä kiire”, hän naurahtaa. Se käynnistää ketjureaktion. ”Jos vauhti on kovempaa, hintataso nousee. Et saa työvoimaa, et materiaalia. Sitten tilanne heijastuu aikatauluihin.”
”Jos saataisiin tätä kulmakerrointa vähän loivemmaksi”, Huttunen toivoo.
Tilanne muodostuu helposti haasteelliseksi, kun koko rakentamisen ketju, eri yritysten rakennustyömaiden työvaiheet ja työvoima ovat kaikkialla samassa vaiheessa.
”Jos olisi mahdollisuus aloittaa tasaisesti, työkoneita olisi käytettävissä ja rakentamiseen tarvittavaa materiaalia olisi riittävästi, samoin työvoimaa olisi saatavilla. Jos saisimme suhdannevaihtelumme tasaisemmiksi, olisi se kaikkien kannalta paras tilanne”, Huttunen aprikoi. ”Silloin rattaat pyörivät koko ajan ja tehtaat jauhavat. Helposti käy niin, että kun on paljon kierroksia, eivät laakerit kestä siinä vauhdissa”, Huttunen tarinoi leppoisasti rennolla savonmurteellaan.
Itä-Suomessa asiat hyvin
YIT toimii kahdeksassa maassa, Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Suomessa on haastavampaa, muualla eletään normaalimarkkinaa.
YIT:n Itä-Suomen aluepäällikkö näkee alueellaan valonpilkahduksia. Alueen kaupungeissa on tekemistä. ”Kuopion seudulla on yllättävän paljon hankkeita viriämässä. Siilinjärven kunta on aloittamassa kunnan historian suurimmat elinkaarihankkeet. Myös Joensuussa on isoja hankkeita”, Huttunen luettelee ja kertoo YIT:n toteutuksessa olevasta noin 20 miljoonan euron Joensuun Jäähallin saneeraus- ja laajennushankkeesta. ”Monet kouluhankkeet, samoin kuin yksityisen sektorin rakennushankeet ovat aktivoituneet.”
Huttunen toivoo, että taloyhtiötkin oivaltaisivat tilaisuutensa tulleen.
Kaupungeilla ja kunnilla on määrätynlaiset säästölistat. Ne jättävät jälkensä investointeihin ja niiden aloituksiin.
”Julkinen puoli, sen pitäisi olla sellainen, että kun on heikompi markkina, silloin kannattaisi rakentaa. Silloin on työvoimaa tarjolla, myös hintataso on maltillisempi”, Huttunen lausuu ja samalla harmittelee päätöksenteon hitautta.
”Kun pitkällä aikajänteellä tarkastelee, aina on rakennettu. Siihen mahtuu ylä- ja alamäkiä. Joskus investointeja jarrutellaan, joskus siirrellään.”
”Silti, koko rakennusalaa ajatellen isoja, hyviä hankkeita on tulossa”, Huttunen tietää ja ohjeistaa suhtautumaan positiivisesti tulevaan.
Teksti: Heikki Luukkonen
