Rakentamisen kiertotalouden kiristyvä sääntely ja eri markkinavetoiset ohjelmat tavoittelevat samaa päämäärää: saada erilaiset jäte- ja sivutuotevirrat paremmin hyödynnettäviksi. Edelleen kohtaamme kuitenkin esteitä, joiden poistaminen ei ole sujunut toivotusti.
Suomi on jäämässä pahasti jälkeen EU:n jätedirektiivin rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntämisen tavoitteista. Se joutuu siirtämään tavoitetilan saavuttamista usealla vuodella. Suomi ei ole onnistunut edistämään toimivien uusiomateriaalimarkkinoiden syntymistä. Se vaatisi muun muassa kiertotaloutta tukevan lainsäädännön nopeaa kehittämistä ja lupakäytäntöjen sujuvoittamista. Myös määräysten yhteneväinen tulkinta on keskeisessä asemassa.
Hyvänä esimerkkinä uudesta ilmastotavoitteita asettavasta ja samalla kiertotalouden edistämistä vauhdittavasta sääntelystä toimii kestävän rahoituksen luokittelu eli EU-taksonomia. Se pyrkii ohittamaan hitaasti kehittyvän kansallisen sääntelyn valjastamalla vihreän rahoituksen nopeuttamaan vihreää siirtymää. Tämäkin on huomioitava nopeasti uusiomateriaalien parempaa hyödyntämistä tukevassa kansallisessa sääntelyssä, jos Suomi haluaa olla rakentamisen kiertotalouden edelläkävijämaa eikä perässäkulkija.
Uusiomateriaalien käytön ja samalla kiertotalouden edistämisen esteeksi on osoittautunut myös osaamisen ja tiedon puute rakentamisen pitkässä päätös-, suunnittelu- ja toteutusketjussa. Teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien ymmärtämisen ja hyödyntämisen lisäksi uusiomateriaalien käyttöön tarvitaan koulutusta, jotta niitä osattaisiin ja uskallettaisiin ottaa todellisiksi vaihtoehdoiksi laajemmin ja järjestelmällisemmin. Oleellista on tuottaa tietoa myös eri ratkaisujen elinkaarisista ympäristövaikutuksista.
Sääntelyn kehittämisen ja osaamisen parantamisen rinnalla myös asenteiden on muututtava. Tarvitsemme etenkin julkisia rakennuttajia ja päättäjiä, jotka haluavat toimia rohkeasti kiertotalouden edelläkävijöinä. Uusiomateriaalien hyödyntämisen pilotteja meillä on jo riittävästi. Nyt niistä on nopeasti yhteisvoimin siirryttävä normaaliin liiketoimintaan, tavaksi toimia, tukemaan todellisten kiertotalousmarkkinoiden syntymistä.
Automatisaation voimin
Suomeen on viime vuosina rakennettu myös rakennus- ja purkujätteitä käsitteleviä, lähes täysin automatisoituja lajittelulaitoksia. Tuorein näistä on Kuljetusrinki oy:n Helsingin Tattarisuolla sijaitseva tekoälyrobotiikkaa hyödyntävä laitos.
Kuljetusringillä on vuosien kokemus vaativien rakennustyömaiden, saneerauskohteiden ja purkutyömaiden kierrätyspalveluista. Yritys tarjoaa jätehuoltosuunnitelmat sekä kattavat rakennus- ja purkujätteiden keräysvälineratkaisut. Keräämisen jatkona nyt käyttöönotettu tekoälyrobotiikkaan perustuva uusi jätteenlajittelulaitos mahdollistaa entistä paremmin lajittelumääräysten toteutumisen. Käsittelyn tuloksena syntyy kelpoisia uusiomateriaaleja hyödynnettäväksi teollisuuden raaka-aineena, suomalaisessa energiantuotannossa sekä maanrakentamisessa.
NHK Rakennus on yksi Kuljetusringin rakentamisen jätehuoltopalvelujen hyödyntäjä.
Yrityksen palvelut kattavat korjausrakentamisen koko kirjon: asuintalojen täydelliset peruskorjaukset, toimitilamuutokset, asunto-osakeyhtiöiden putkiremontit sekä vaativat julkisivu- ja vesikattokorjaukset.
”Korjausrakentamisen määrä on selvässä kasvussa samalla kun rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämistavoitteet kiristyvät. Kun toimimme ahtaissa kohteissa, syntyvien jätemateriaalien vaadittu työmaalajittelu ei ole mahdollista. Tämän mahdollistaa meille jätehuoltotoimijan tarjoama automatisoitu jätelajittelu tehdasmaisissa olosuhteissa”, toteaa NHK Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Soila.
RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorisen kirjoitus on julkaistu Jokka 2/2023-lehdessä
