Rakennusalan työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille on tärkeää myös laskusuhdanteen aikana. Lue YIT:n Itä-Suomen yksikön Jani Knuuttilan, Karelia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Sirpa Kolarin ja Savonia-ammattikorkeakoulun Mervi Heiskasen mietteitä siitä, kuinka rakennusalan työharjoittelunpaikkojen tarjoaminen hyödyttää opiskelijoita, rakennusyrityksiä ja koko alaa.
Jani Knuuttila YIT:n Kuopion toimistosta kertoo olevansa tyytyväinen yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. ”Meillä se on toiminut tosi hyvin.”
Jani kertoo, että YIT:n Itä-Suomen yksikössä on tänä vuonna ollut 34 harjoittelijaa, joista 22 on tullut ammattikorkeakoulusta. Puolet heistä on toiminut haalariharjoittelussa työntekijän roolissa rakennustyömaalla, toinen puoli työnjohtoharjoittelussa.
YIT:llä vetovoimaa riittää. Universum-tutkimuslaitoksen tänä vuonna toteuttamassa tutkimuksessa niin korkeakoulutetut ammattilaiset kuin opiskelijat olivat valinneet YIT:n rakennusalan ihannetyönantajaksi. Opiskelijatutkimuksessa YIT sai kärkipaikan jo viidettä kertaa peräkkäin, tekniikan ammattilaisten ykkössija oli YIT:n neljäs peräkkäinen.
Knuuttila tuo esille, että vaikka YIT:n työpaikkoihin onkin jatkuva haku, iso osa henkilökunnasta tulee taloon nimenomaan oppilaitosten kautta.
”Harjoittelupaikkojen järjestäminen on osa vastuullisuutta.”
”Nykyhetki ei anna oikeaa kuvaa alasta eikä henkilöstötarpeesta”, Knuuttila lausuu. ”Tarvitsemme tekijöitä läpi koko linjaorganisaation, niin työntekijäpuolelle kuin työnjohtajiksi. Rakennusalan vetovoima on turvattava nyt ja myös tulevaisuudessa.”
Monipuolisia työtehtäviä ja pitkiä työuria
”Jos rakennusala kiinnostaa, kannattaa tutustua alaan työmaan kautta”, ohjeistaa Jani Knuuttila. ”Silloin näkee, kuinka arki toimii, ja mitä työmaaelämä ja rakentaminen tarkoittaa.”
Harjoittelujaksojen aikana ja opiskelijoiden omien tahtotilojen mukaan yrityksessä katsotaan, millaisiin työtehtäviin henkilöt lopulta haluavat edetä.
Yritys on myös itse aktiivinen, kasvattaen ja kouluttaen. ”Tätä kautta rakennusyrityksiin saadaan todellisia ammattilaisia.”
Rakennusala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä ja pitkiä työuria. ”Uramahdollisuuksia on myös talon sisällä. Ei tarvitse työnantajaa vaihtaa, jos aiot edetä työurallasi”, Jani kertoo.
”Meillä on myös omia sisäisiä koulutuksia, jotka tukevat urapolkua. Mentoreita löytyy konsernin sisältä mahdollisten uusien tehtävien vaihtoon.”
Jani Knuuttila pitää tärkeänä, että rakennusalan koulutus ja työharjoittelumahdollisuudet jatkuvat myös haastavinakin aikoina. Rakennusala tarvitsee koulutettua, ammattitaitoista sekä motivoitunutta työvoimaa, nyt ja tulevaisuudessa.
”Avoimin mielin ja rohkeasti rakennusalalle ja työharjoitteluun!”
Uutta virtaa yrityksiin työharjoittelun avulla
”Nyt on potentiaalia tarjolla yrityksille, joilla on halua kehittää toimintaansa ja edistää kilpailukykyään”, vinkkaa Sirpa Kolari, joensuulaisen Karelia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö.
”Maailma ei ole kaikilta osilta valmis. Aina on jotain kehittämistä yrityksen toiminnassa.” Sirpa uskoo, että yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken juuri tässä maailman tilanteessa on ratkaisu saada nostetta alalle ja parantaa yritysten asemia tulevaa rakennusalan elpymistä silmällä pitäen. Hän luottaa siihen, että elpyminen on osittain myös jokaisen omissa käsissä, ja että resursseja hengen kohottamiseen kyllä löytyy, kunhan tahtotila on yhteinen. Yhteistyössä kaikki voittavat.
”Hyvä hetki ottaa yrityksiin työharjoittelijoita”
Joensuussa rakennusteollisuus hengittää sitä samaa ilmaa, mitä koko muu Suomi. Asuntorakentaminen on hiipunut ja asuntokauppa takkuaa. Julkisella sektorilla samoin kuin korjausrakentamisessa on vielä hankkeita käynnissä.
”Karelia-ammattikorkeakoulussa on huomattu, että yritykset suhtautuvat nyt varovaisesti opiskelijoiden työharjoitteluun sekä heidän opinnäytetöihinsä.” Sirpa on harmissaan, sillä ilman työharjoittelua ja opinnäytetöitä opiskelijat eivät saa tutkintojaan valmiiksi, eivätkä näin ollen valmistu ammattiin. Vaarana on, ettei työelämälle voida tarjota ammattilaisia siinä määrin kuin mitä tarve olisi.
Karelia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikön mielestä juuri nyt on hyvä hetki ottaa yrityksiin työharjoittelijoita ja käyttää opiskelijoita viilaamaan yrityksen toimintoja paremmiksi.
”Oppilaitoksilla on tarjolla innokkaita tekijöitä, uusilla ajatuksilla. Nyt kannattaa laittaa paukkuja yrityksen kilpailukyvyn parantamiseen!”
Yrityksissä löytyy monenlaisia kehittämistarpeita, joihin uusien, juuri käyttöön otettujen opetussuunnitelmien mukaisesti opiskelevat voivat yhteistyössä yrityksen kanssa löytää ratkaisuja. Yritykset saavat avun digitalisaatioon, tietomallintamiseen, työturvallisuusasioihin, laatu- ja ympäristöjärjestelmiin, vihreään siirtymään ja mitä erilaisimpiin kehittämisprojekteihin.
Tarjoamalla opiskelijalle työharjoittelupaikan yritys saa tuoreita ajatuksia. Samalla avautuu mahdollisuus palkata yritykseen pitkäaikainen työntekijä.
Tulevaisuuden työntekijät tehdään tänään
Pohjois-Savossa toimivassa Savonia-ammattikorkeakoulussa, rakennustekniikan ja ympäristötekniikan koulutuspäällikkö Mervi Heiskanen komppaa joensuulaisen kollegansa ajatuksia ja kannustaa yrityksiä avaamaan ovet työharjoitteluun.
Kuopiossa tilanne on toistaiseksi vielä kohtalaisen hyvä. ”Viime kevään yhteishaussa aloituspaikat saatiin kaikki täytettyä”, Mervi Heiskanen hymyilee. ”Hakijamäärissämme ei ollut havaittavissa notkahdusta. Myös rakennusalan opiskelijat ovat onnistuneet löytämään työharjoittelupaikkoja.” Mervi kertoo, että Kuopion ja Pohjois-Savon alueen yritykset ovat vastanneet hyvin ammattikorkeakoulun tarpeeseen. ”Käytännöllisesti katsoen opiskelijat ovat voineet olla koko kesän töissä.”
Vaikka Kuopiossa on edelleen paljon rakennuskohteita käynnissä, tulevat ajat huolettavat. ”Harjoittelupaikkojen määrä riippuu paljolti aloitusten määrästä.”
”Rakentaminen ei kuitenkaan lopu koskaan, eikä sitä kaukomaille voi siirtää.” Itsekin vuonna 1992 rakennusmestariksi ja 1995 insinööriksi valmistunut ja sen jälkeen yhtäjaksoisesti työelämässä mukana ollut Heiskanen on ehtinyt nähdä useita rakennusalan notkahduksia. Hän uskoo, että rakennusteollisuus tulee toipumaan tästäkin meneillään olevasta suhdannekuopasta.
Yritysten ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä on vain voittajia
Niin Savoniassa kuin Kareliassa arvostetaan yhteistyötä yritysten kanssa.
Mervi Heiskanen painottaa yritysten ja oppilaitosten välisen välittömän vuoropuhelun tärkeyttä. Kuopiossa yritysten ja oppilaitosten edustajat kohtaavat erilaisissa tilaisuuksissa. Heiskanen kertoo, että usein yrityksistä soitetaan ja ilmoitetaan avautuvista harjoittelupaikoista. Yhteydenotot ovat olleet tervetulleita. Yrityksissä on ymmärretty, että opiskelijan halu oppia on se kaikkein tärkein.
”Taitojen puute korvautuu motivaatiolla”, Mervi naurahtaa. ”On jälkeen päin ollut ilo kuulla onnistuneista urapolkutarinoista. Kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä silloin, kun yritys saa hyvän työntekijän, opiskelija hyvän työpaikan ja me oppilaitoksena opiskelijan valmistumaan ammattiin.”
Joensuussa työharjoittelun lisäksi yritykset ja oppilaitokset terävöittävät yhteistyötä myös erilaisten projektien merkeissä.
Kolari kertoo viime toukokuussa valmistuneesta, useita toimijoita yhdistäneestä rakennusprojektista, Marttakahviosta. Hankkeessa kolme Karelia-ammattikorkeakoulun rakennusinsinööriopiskelijaa toimi tilaajan apuna rakennuttamisprosessissa. Opinnäytetyönsä puitteissa he suunnittelivat ja hoitivat hankinnat, vastasivat työmaasuunnittelusta, aikataulutuksesta sekä turvallisuussuunnitelmista. Paikallisen Riveria-ammattioppilaitoksen opiskelijat vastasivat rakentamisesta, logistiikan opiskelijat elementtirakenteisena toteutetun talon siirrosta Joensuun torille ja talotekniikan opiskelijat LVIS-töistä.
Hän kertoo myös Karelia-ammattikorkeakoulun uudesta aluevaltauksesta, akustiikkalaboratoriosta, jossa on mahdollista mitata materiaalien ja rakennusosien ilmaääneneristävyyttä. Vuonna 2024 käyttöön otettavalle laboratoriolle on ladattu paljon yritysyhteistyön odotuksia, aivan koko Suomen mittakaavassa.
”Projektit, jossa opiskelijat pääsevät oikeasti tekemään oikeassa kohteessa, ovat todella tärkeitä ja tekijöilleen mielekkäitä”, tiivistää Kolari.
YIT:n Jani Knuuttila sekä ammattikorkeakoulujen koulutuspäälliköt Mervi Heiskanen ja Sirpa Kolari kannustavat nuoria rakennusalalle, monipuolisten ammattien ja työtehtävien pariin.
Opintojen yhteydessä suoritettava työharjoittelu on optimaalinen polku: ”Ensin opiskelija pääsee tutustumaan alaan, harjoittelemaan, saa tehdäkseen opinnäytetyön ja lopulta pääsee kiinni työpaikkaan.”
Tämän päivän opiskelija rakentaa huomisen.
Teksti: Heikki Luukkonen
