Vuosaarenhuippu on upea, ihmisen rakentama ympäristö, jossa jäljitellään luontaista ympäristöä. Itä-Helsingissä sijaitseva ainutlaatuinen virkistysalue käsittää 53 hehtaarin kokoisen niittyalueen ja sitä ympäröivän metsän. Alue on myös oiva paikka perehtyä vieraslajien torjuntaan.
Toukokuun lopussa Vuosaarenhuipulle saapui RT:n ja jäsenyritysten talkooporukka tutustumaan vieraslajien torjuntaan. Oppaina toimivat Helsingin kaupungin työntekijät. Talkoissa lupiinit vaihtuivat paljolti rehuvuohenherneiden kitkemiseen, sillä tätä aggressiivisesti leviävää vieraslajia oli bongattu tuoreeltaan Vuosaarenhuipun alueelta vähän ennen talkoolaisten saapumista.
Herättelevä aihe rakentajillekin
Vieraslajien torjunta on ajankohtainen aihe rakentajillekin. RT valmistelee parhaillaan alan yhteistä biodiversiteettikarttaa, johon myös haitallisten vieraslajien torjunta sisältyy. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen vieraslajeja torjumalla on myös Siisti raksa-kampanjan teemana tänä vuonna.
SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen oli yksi Vuosaarenhuipun talkoolaisista ja on mukana valmistelemassa alan biodiversiteettikarttaa.
”Vastaan SRV:llä elinkaariviisaasta strategiasta, jonka yksi keskeinen tavoite on biodiversiteetin lisääminen ja kaupunkiluonnon tuominen lähemmäksi ihmistä”, Airaksinen kertoo.
”Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että pihasuunnitelmissa alkuperäisesti arvokkaita lajeja pyritään säilyttämään ja tuomaan uusia, geneettisesti monimuotoisia lajeja rakennuspaikalle”, hän jatkaa.
Airaksisen mukaan, kun rakennuspaikalla havaitaan haitallisia vieraslajeja, pitää ne osata torjua oikealla tavalla, etteivät ne leviä muualle. Vielä ei näin pitkällä käytännön töissä rakennustyömailla olla, mutta hän uskoo, että ala on erittäin halukas omaksumaan keinot vieraslajien torjuntaan.
”Biodiversiteetin ja luonnon merkitys näkyy selvästi myös asiakkaiden toiveissa ja toiminnalla on vahvat liiketoiminnalliset perusteet”, Miimu Airaksinen sanoo.
Kuvassa vasemmalla Peab Industrin Maiju Räsäsen tyylinäyte miten lupiini saadaan juurineen poistettua. SRV:n Miimu Airaksinen esittelee rehuvuohenhernettä, jota Vuosaarenhuipulle oli ilmestynyt runsaasti ennen talkoolaisten saapumista.
Myös Peab Industrin ympäristö- ja työturvallisuuspäällikkö Maiju Räsänen pääsi vieraslajien torjunnan makuun talkoissa. Räsäsen toimialaan Peabilla kuuluvat asfaltoinnin sekä betoni- ja kiviainespuolen asiat.
”Tuotantolaitosten päästöjen vähentäminen näyttelee ympäristöpuolella isoa roolia omassa työssäni. Biopolttoaineissa on jo vaihtoehtoja, ja esimerkiksi biokaasujen ja bioöljyjen käyttö asfalttiasemilla lisääntyy kovaa vauhtia”, Räsänen kertoo.
”Tuotepuolella esimerkiksi Peabin ECO-Asfalt kertoo mihin suuntaa ollaan päällystyspuolella menossa. Sen valmistuksessa fossiilinen polttoaine on korvattu elintarvikkeiden jäännöstuotteista tuotetulla biopolttoaineella, jolloin hiilidioksidipäästöt puolittuvat”, Räsänen jatkaa.
Vieraslajitalkoisiin osallistuminen oli Maiju Räsäselle luonnollinen asia, sillä biodiversiteetin vaaliminen näkyy myös siviilissä hänen toiminnassaan.
”Tämä on tuttua puuhaa, näin hoidan omia maita ja metsiäkin”, hän naurahtaa.
RT:ssä Siisti raksa-hankkeesta vastaava Tuuli Kunnas muistuttaa, että suunnittelulla on iso merkitys vieraslajien torjunnassa rakentamisessa.
Vieraslajien torjunta voidaan huomioida rakentamisessa monin tavoin.
”Rakentajat voivat estää haitallisten vieraslajien leviämistä kartoittamalla rakennuspaikan ja sen ympäristön vieraslajit sekä suunnittelemalla rakentamistoimet siten, että vieraslajit eivät pääse leviämään. Tehokkainta torjunta on tehdä ennen rakennustöiden aloittamista. Jos torjunta ei ole mahdollista ennen rakentamista, on kasvusto merkittävä ja selkeästi rajattava”, sanoo standardisointipäällikkö ja Siisti raksa -vastaava Tuuli Kunnas RT:stä.
Myös työntekijöitä tulisi kannustaa ilmoittamaan vieraslajihavainnoista, jotta toimet osataan kohdistaa oikein. Osa lajeista vaatii pitkän torjunta-ajan, joten myös seurannasta ja jälkihoidosta on Kunnaksen mukaan huolehdittava.
Itä-Helsingin ainutlaatuinen virkistysalue
Vuosaarenhuipun länsiosa muodostuu kunnostetusta vanhasta kaatopaikasta ja itäosa maantäyttöalueesta. Koko niittyalue toimii nykyään luontokeitaana, joka houkuttelee eläinten lisäksi ihmisiä ulkoilemaan. Vuosaaren entisen kaatopaikan paikalle nousseen Vuosaarenhuipun virkistysalueen avajaisia vietettiin kaksi vuotta sitten.
”Kun arvokas luontoalue on vaarassa jäädä rakentamisen alle, voidaan tällaisen alueen maata kuoria ja siirtää Vuosaarenhuipun alueelle. Maa-aines kuljetetaan maantäyttöalueelle kerros kerrokselta. Se toimii nyt monien kasvien siemenpankkina”, kertoo Vuosaarenhuipun virkistysalueen synnystä Maarit Naatus Helsingin kaupungilta.
Valitettavasti alueelle kulkeutuu samalla myös vieraslajeja. Vieraslajit ovat alueen ekosysteemiin alun perin kuulumattomia lajeja, jotka ihminen on tuonut tietoisesti tai epähuomiossa luontaisten leviämisalueidensa ulkopuolelle. Ne kilpailevat elintilasta alkuperäislajien kanssa ja aiheuttavat paljon haittaa uudessa elinympäristössään. Helsingin kaupungin alueilla kasvien vieraslajipahisten kärjessä ovat jättiputki, kurtturuusu, jättipalsami, lupiini ja tatar.
Vieraslajien torjunnasta löytyy paljon tietoa ja myös niihin liittyviin säädöksiin kannattaa tutustua. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneessa vieraslajilaissa säädetään, miten jäsenmaita sitovaa EU:n vieraslajiasetusta toimeenpannaan Suomessa. Lisäksi vieraslajilaissa säädetään Suomelle kansallisesti merkittävistä vieraslajeista, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon. Ne löytyvät Suomen kansallisesta vieraslajiluettelosta, jota säädetään valtioneuvoston asetuksella.
