Raaka-aineiden ja energian hinnan nousu ovat tuoneet kiertotalouden lähemmäksi yhä useamman arkea. ”Kiertotalouden perusajatuksena on säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä rahan kulutusta – ja jopa löytää uusia ansaintakeinoja”, sanoo Suomen ensimmäinen kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakka.
Tuomas Kohvakka on työskennellyt aiemmin muun muassa verstaalla, jossa rakennettiin risteilyalusten kalusteita. Kuopuksen synnyttyä hän jäi vanhempainvapaalle ja haki opiskelemaan materiaali- ja prosessiteknologiaa ammattikorkeakouluun. Kiertotalouskurssin yritysvierailulla Saint-Gobainissa kolahti: työskentelemällä isossa yrityksessä, voi oikeasti vaikuttaa. Hän sai mahdollisuuden tehdä opinnäytetyön yritykselle, pääsi kesätöihin, valmistui joulukuussa 2020 ja loppu onkin historiaa.
”Viimeistään nyt moni alkaa ymmärtää, miksi kiertotalous on kannattavaa ja mitä se tarkoittaa. Itselleni kiertotalous näyttäytyy osana normaalia kielenkäyttöä ja ongelmien ratkaisuja. Se ei ole vain puhetta tai toiveajattelua, vaan oikeasti konkreettisia ratkaisuja”, toteaa Saint-Gobainin kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakka.
Tuomas myöntää, että vastaan tulee välillä ihmisiä, jotka heittävät roskan kuin roskan sekajätteeseen eivätkä näe ympäristönäkökulmaa tarpeeksi motivoivana asiana, jotta kierrätys kannattaisi.
”Jos ympäristöasiat tuntuvat vielä vierailta ja epämääräisiltä, niin talousnäkökulma on helppo ja luonteva tapa kertoa kierrättämisen hyödyistä. Ympäristötyön pitää olla myös kannattavaa – kiertotalous ei ole viherpiipertämistä, vaan se on fiksua taloudenhoitoa. Kiertotaloudessa luodaan nimenomaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Kaikki materiaali, jäte ja sivuvirta ovat raaka-ainetta, jolla on aina arvo”, Tuomas kiteyttää.
Lasivillasta Leca-kevytsoraksi
Tuomaksen mukaan rakennusalalla on vaikka millaista potentiaalia ja käyttötapoja hyödyntää esimerkiksi rakennusjätettä. Saint-Gobainissa hän miettii yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, miten erilaiset rakentamisen jätejakeet saadaan uusiokäytettyä mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöä vähän kuormittavasti.
”Olen parhaillaan mukana parissa projektissa, joissa pyrimme löytämään mineraalivillajätteelle uusia käyttötapoja. Hyödynnämme omassa tuotteessamme Leca-kevytsorassa osittain luonnonsavea, ja olemme muun muassa jauhaneet Isoverin tehtaalta tullutta ylijäämämineraalivillaa saven joukkoon. Leca-soran tuotantomääriin nähden tämä pieni käytännön innovaatio voi auttaa pääsemään eroon mineraalivillojen leikkuujätteestä, joka päätyisi muutoin kaatopaikalle.”
”EU-rahoitteisessa H2020 WOOL2LOOP -projektissa olemme testanneet, miten mineraalivillajätteestä saadaan betonin sideainetta korvaavaa raaka-ainetta uusiin vähähiilisiin rakennusteollisuuden tuotteisiin. Toivottavasti näiden innovaatioiden myötä päästään lähitulevaisuudessa tilanteeseen, että kaikki mineraalivillaiset rakennuseristeet päätyvätkin uusiokäyttöön eivätkä kaatopaikalle.”
Vaihe 1. Isoverin tehtaalta tuotu prosessijäte on jauhettu ja se päätyy uusiokäyttöön.
Vaihe 2. Jauhettu villa sekoitetaan Lecan Kuusankosken tehtaalla saven joukkoon.
Vaihe 3. Villajauheen ja saven sekoituksesta on tehty Leca-soraa, joita käytetään työmaalla pohjatöissä. Leca-sorasta tulee normaaliakin kevyempää.
Tuomaksen näkökulmia kiertotalouden hyödyistä
- Luonto: Mitä enemmän käytämme neitseellistä raaka-ainetta, sen haitallisempaa se on luonnon monimuotoisuudelle. Jos rakentamisesta aiheutunut ylijäämä, kuten mineraalivillainen rakennuseriste, hyödynnetään esimerkiksi betonissa, tarvitaan vähemmän neitseellisiä raaka-aineita. Lasivillaeriste valmistetaan itsessäänkin valtaosin kierrätyslasista.
- Ihminen: Yksilön näkökulmasta kierrättäminen pitäisi tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi. Olisi hienoa nähdä tulevaisuudessa, että omakotitalo- ja mökkirakentajat voisivat viedä ylijäämämineraalivillat paikalliseen rautakauppaan kierrätettäväksi. Rautakauppa toimittaisi mineraalivillan eteenpäin taholle, joka jalostaa jätteestä taas uutta rakennusmateriaalia. Ja uusi tuote tulisi taas rautakauppaan kuluttajan käytettäväksi. Ympäristötietoisille kiertotalous tuo uusia mahdollisuuksia hyödyntää vanhaa materiaalia käyttökelpoiseksi.
- Yritys: Jos jätettä ei kipata kaatopaikalle, tulee luonnollisesti myös säästöä. Toisaalta, jos jätteestä kehitetään uutta käyttökelpoista materiaalia, yritys saattaakin ansaita rahaa uudella innovaatiolla. Vanhan materiaalin uudelleenkäyttö voidaan saada taloudelliseksi. Samalla se on ilmastoteko, koska tavaraa ei dumpata kaatopaikalle.
Pähkinänkuoressa
- Saint-Gobain on maailmanlaajuinen konserni, joka työllistää yli 167 000 henkilöä 72 maassa. Suomessa Saint-Gobain työllistää noin 1000 alansa ammattilaista rakennusmateriaalialalla, innovatiivisten materiaalien tuottajana ja tukkukaupassa. Saint-Gobainin tuotebrändejä Suomessa ovat muun muassa Ecophon, Gyproc, Isover, PAM ja Leca. Lue Saint-Gobainista >>
- Saint-Gobainin ilmastotavoitteena on olla Suomessa hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja maailmanlaajuisesti 2050 mennessä. Tutustu Saint-Gobainin vastuullisuus- ja hiilitiekarttaan >>
- Leca-sora on Suomessa tunnettu brändi kevytsoralle. Lue Leca-sorasta >>
- Kiertotalousinsinööritittelillä ei toistaiseksi työskentele Suomessa kuin Saint-Gobainin Tuomas Kohvakka. Tehtävänkuva on sekoitus kehitysinsinööriä ja ympäristöasiantuntijaa. Tuomas on mukana kehityshankkeissa, joissa tarvitaan ympäristöasioihin ja kiertotalouteen erikoistunutta asiantuntija.
Teksti: Sari Perento
Kuvat: Saint-Gobain
