Yrittäjänä ja toimitusjohtajana LVI-Aitan Ville Hälinen tunnistaa johdon roolin näyttää muille esimerkkiä, millainen toiminta on toivottavaa. RT:n hallituksen jäsenenä Ville puolestaan seisoo vankkumatta yhteisten linjausten takana ja on mukana maastouttamassa niitä käytäntöön.
Ville Hälinen on kainuulaisen LVI-Aitta yrityksen toimitusjohtaja ja RT:n toimialaliiton LVI-Teknisten urakoitsijoiden hallituksen puheenjohtaja. Hän nousi isänsä perustaman yrityksen johtoon reilu kymmenen vuotta sitten, jo 31-vuotiaana.
Ville on toiminut muutaman vuoden ajan myös RT:n hallituksen jäsenenä ja on siten ollut linjaamassa muun muassa Rakennusteollisuuden eettisiä periaatteita.
Miksi Rakennusteollisuus päätyi laatimaan omat eettiset periaatteensa?
Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on Rakennusteollisuuden laadun varmistamisessa ja harmaan talouden torjunnassa erityisen tärkeää. Rakennus-alalla toimitaan projektiliiketoiminnassa, jossa yhteistyökumppanit ja toimijat, niin isot kuin pienet, niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin vaihtuvat usein. Toimijoina emme ole homogeenisiä. Yhteisiä tavoitteita kohti mennessä yhteiset periaatteet ovat todella tärkeitä.
Julkinen keskustelu nostaa myös paineita toimintatapojen eettiseen tarkasteluun, joten periaatteiden laatiminen on ajan hengen mukaista. Eettisillä periaatteilla halutaan luoda kaikille selkeä toiminnan selusta ja osaltaan olla palauttamassa Rakennusteollisuuden mainetta.
Mikä on yhteisten periaatteiden merkitys yleisesti ja toisaalta RT:n hallituksen jäsenen kannalta?
Rakennusteollisuuden hallituksen jäsenet linjaavat päätöksiä ja ovat tehtyjen päätösten takana. Hallitusten jäseninä he ovat etunenässä myös noudattamassa tehtyjä päätöksiä. Rakennusteollisuuden hallituksessa on laaja kirjo eri toimialojen edustajia, jotka kukin omalta osaltaan vievät pelisääntöjä edelleen eteenpäin. Pelisääntöjä noudattamalla niitä jalkautetaan edelleen eri toimialoille ja viedään myös omiin liittoihin.
Organisaatioiden toimintakulttuuritutkimuksissa (muun muassa Kaptein) on todettu, että eettisten ohjeiden lisäksi tarvitaan eettistä toimintakulttuuria ja rakennetta, joka tukee ohjeiden mukaista toimintaa. Keskeinen merkitys on johtamisella ja esimiestyöllä, asioihin puuttumisella sekä johdon ja esimiesten näyttämällä esimerkillä. Esimerkkinä oleminen on avain kehitykselle.
Miten näet eettisten periaatteiden merkityksen erikoisurakoinnin ja pk-yritysten näkökulmasta?
Eettiset pelisäännöt jäävät liian usein abstrakteiksi. Ne tulee jalkauttaa hyvin käytännönläheisesti ja konkreettisesti keskustelemalla, kuinka toimitaan rehellisesti niin kilpailijoiden, tilaajien, asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kanssa.
On hyvä, että Rakennusteollisuus on laatinut eettiset pelisäännöt yhdessä yritysten kanssa. Jalkauttaminen lähtee ylhäältä päin. Rakennusteollisuuden rooli on pelisääntöjen viestimisessä.
Sisäisten urakoinnin pelisääntöjen tuoreuttaminen on hyvä asia pienten urakoitsijoiden kannalta. Kilpailutuksissa tilaajat ovat pyrkineen toimimaan ehkä liiankin helpolla, jolloin hankkeet ovat jääneet isoiksi kokonaisuuksiksi. Pienet urakoitsijat ovat kokeneet jääneensä kilpailutuksissa isojen jalkoihin.
Mitä olisi tärkeätä tapahtua seuraavaksi? Mihin juuri tällä hetkellä tulee kiinnittää huomiota eettisten periaatteiden juurruttamisessa?
Yhteisten periaatteiden noudattamista on vaalittava niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina. Kun rakennusalalla on nyt saavutettu uusien työehtosopimusten myötä työrauha, voidaan keskittyä tekemiseen, yhdessä tekemisen meininkiin.
Rakennusalan ylikuumeneminen nostaa riskiä asioiden oikaisemiseen. Tällä hetkellä, kun rakennamme paljon, rakennamme paljon tuleville sukupolville. Nyt on hyvä muistaa se, että nyt rakennettavien rakennusten maine on kahden- ja kolmenkymmenen vuoden kuluttua parempi, kuin mitä tällä hetkellä on kaksi–neljäkymmentä vuotta sitten rakennettujen rakennusten maine.
Rakentamista tulee ajatella koko Suomen, kaikkien edun kannalta. Käytännössä rakennusalan ylikuumeneminen tarkoittaa kasvukeskusten ja infran rakentamista. Koko Suomen ja infrayhteyksien rakentaminen on kaikkien etu. Vaikka pääkonttorit ovat Etelä-Suomessa, kasvu- ja maakuntakeskuksia on muuallakin. Ongelmat ovat samoja ympäri Suomea, osaavan henkilökunnan puute koskee koko Suomea. Kaikilla toimijoilla tulee olla sama käsitys koko Suomen kehittämisestä, koskien niin maakuntia kuin kasvikeskuksiakin.
Katso myös
- Eettiset periaatteet käytännössä: 6. Noudata yhteisiä periaatteita
- Eettiset periaatteet käytännössä -kirjoitussarjan muut osat
Lisätietoja
- Merja Vuoripuro, Rakennusteollisuus RT ry
puh. 040 587 2642, merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi - Sari Puurtinen, Juuriharja Consulting Group Oy
puh. 040 676 3772, sari.puurtinen@juuriharja.fi
Juuriharja on eettiseen johtamiseen erikoistunut valmennusyritys.
