INFRA kyseli uutiskirjeensä lukijoilta palautetta kuntavaaliviesteistään (www.infra.fi/resepti). Vastauksia ei tullut paljon, mutta ne olivat sitäkin laadukkaampia.
Lähes kaikki 22 kyselyyn vastannutta tunnistivat INFRAn esiin nostamat kuntien kehityskohteet omankin kotikuntansa kannalta tärkeiksi.
Vähän alle puolet vastaajista uskoi, että sote-asioiden siirtyessä maakunnille kuntainfran merkitys korostuu, ja kuntapäättäjät saadaan vihdoinkin kiinnostumaan teknisen toimen merkityksestä kuntataloudelle ja kunnan elinvoimaisuudelle. Yhtä moni uumoili, että kuntien on jatkossa entistä vaikeampaa toteuttaa ja rahoittaa suuria infrainvestointeja.
Luottamus kuntapolitiikan vetovoimaan näyttää säilyneen. Ainoastaan neljä vastaajaa uskoi, että tulevaisuudessa kaikki pyrkivät vain maakunnan luottamuselimiin, eikä kuntiin jää vastuunkantajia.
Kunnille riitti hyviä neuvoja
Vastaajista noin puolet oli töissä joko kunnalla tai valtiolla ja loput lähinnä yrityksissä. Vastausten perusteella erinomaisia konsultteja ja visionäärejä löytyy kaikilta sektoreilta: peräti 16 vastaajaa intoutui laatimaan myös omaa tervehdyttämisreseptiään talousahdinkoon ajautuneelle kunnalle.
”Omaisuudenhallinta olisi viimeistään nyt nostettava tärkeäksi prioriteetiksi. Toimivalla omaisuuden hallinnalla voidaan toteuttaa tehokkaampia toimenpiteitä ’riittävän’ infran kuntotason ylläpitämiseksi. Näin kuntotilan ylläpitäminen toimii kustannustehokkaammin. On jo aika heittää romukoppaan ’vanhat hyväksi koetut’ menetelmät kultaiselta 80-luvulta”, yksi vastaajaa tilitti.
”Ei etsitä nopeinta voittoa vaan tasaista hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Mikään yhteisö ei ole koskaan tuhoutunut siihen, että jäsenet olivat liian hyvinvoivia ja koulutettuja ja ympäristö liian terve ja toimiva”, täydensi toinen.
”Riippuu vähän kunnan koosta ja siitä, miten huonossa jamassa kunnan talous on. Jos vain mahdollista, niin kunnan kannattaisi edistää alueellaan toimivien yritysten työtilausten saamista. Velaksi tehtävät infrainvestoinnit ovat yksi keino tähän, mutta tässä on syytä käyttää harkintaa. Sitäkin voisi miettiä kriittisesti ja toisaalta ennakkoluulottomasti, että onko nykymallinen yksityisautoilun epäsuora tukeminen aina kuntien etu. Infra maksaa, liikkumattomuudella on terveysvaikutuksensa ja tätä kautta vaikutusta esim. terveyskeskuksen asiakasmääriin, ja auton hankintaan ja käyttöön käytetyt rahat jäävät erittäin harvoin kuntaan”, pohti kolmas.
Yrittäjät esiin
Moni vastaaja kehotti hyödyntämään enemmän yksityisiä toimijoita itsekseen sinnittelyn sijaan. Tiettyjä toimintoja voi hyvin ulkoistaa. Myös INFRAn listalla ollut hankintojen parempi suunnittelu ja mahdollisuuden tarjoaminen useammille tekijöille nousi esiin.
Vastauksissa toivottiin kunnilta lisää puhtia elinvoiman kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen sekä asukkaiden omatoimisuuden lisäämistä. Niin ikään toivottiin proaktiivista yhteistyötä muiden kuntien kanssa jo kauan ennen pakkoliitoksia sekä digitalisaation hyödyntämistä esimerkiksi ajantasaisessa tiedottamisessa kuntalaisille. Kunnan johtoon haluttiin kokonaisuuksia käsittäviä asiantuntijoita populistipoliitikkojen sijaan.
Eräs sisäisen konsulttinsa löytänyt karsisi rankalla kädellä: ”Tarvitaan siirtymistä yritysmaailma-ajatteluun. Otetaan käyttöön säästöbonusjärjestelmä, jolla kannustetaan oikeisiin säästöihin. Tätä voi soveltaa niin rakentamiseen kuin kunnossapitoonkin.”
Nihilistin vastaus tuli lopussa: ”Moni kunta on niin terminaalivaiheessa, ettei ole mitään tehtävissä. Jos tietäisin, olisin varmaan jonkun sortin kunnallispoliitikko.”
Vastaajat lähettivät myös INFRA ry:lle monenlaisia terveisiä, jotka on välitetty eteenpäin henkilöstölle. Etenkin ”Infrarakentaminen for Dummies” -kortit pantiin korvan taakse.
Voitto Turkuun
Kaikkien vastaajien kesken arvottiin Lego Technic Volvo EW160E -kaivinkone. Onni potkaisi Turun kaupungilla työskentelevää Risto Anttosta.
Kauhatolkulla onnea Ristolle ja lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!
Lue INFRAn uutiskirjeitä >
Tutustu INFRAn kuntavaaliviesteihin >
