Valtion kannattaa investoida elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin liikenneverkkoihin etenkin nykyisessä taantumassa, kun korot ja kustannukset ovat matalat. Vaikka hankkeisiin jouduttaisiin ottamaan lisää velkaa, niiden aikaansaama talouden ja työllisyyden kasvu voi vähentää julkisen velan osuutta bruttokansantuotteesta.
Monissa teollisuusmaiden infrainvestoinneissa kasvuvaikutukset ovat olleet niin mittavia, että jopa velkarahan käyttö on alentanut velkasuhdetta. Tämä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n julkistamasta liikenneverkkoa ja kansantaloutta koskevasta raportista, jossa on käytetty lähteenä muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkimusta.
Lyhyellä aikajänteellä infrahankkeet tarjoavat työtä ja lisäävät niihin liittyvien palveluiden ja materiaalien kysyntää. Pitkällä aikavälillä yritysten kuljetuskustannusten sekä liikkumiskustannusten lasku tehostaa taloudellista toimintaa.
”Ruotsissa on ymmärretty meitä paremmin infraan panostamisen hyödyt. Naapurissa käytetään enemmän rahaa perusväylänpitoon sekä etenkin investointeihin myös suhteessa liikenneverkon kokoon”, johtaja Heikki Jämsä Rakennusteollisuus RT:stä toteaa.
PTT:n raportin mukaan Ruotsi käytti vuonna 2013 noin 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Suomen vastaava panostus oli 0,8 prosenttia. Rakennusteollisuus RT esittää infrarahoituksen nostoa yhteen prosenttiin, jotta sekä perusväylänpito että investoinnit saataisiin kestävälle tasolle. Tämä tarkoittaa noin 400 miljoonan euron tasokorotusta vuosittaiseen rahoitukseen.
Hyötyjen ja kustannusten laajempi vertailu tarpeen
”Tiestön kunnostaminen on keskittynyt viime vuosina vilkasliikenteisimpiin teihin. Luonnonvaratalouden ja teollisuuden näkökulma on unohtunut, sillä pienempien teiden merkitys on huomattava varsinkin elinkeinoelämälle. Tutkimus osoittaa, että poistamalla alemman tieverkon pullonkauloja, suomalainen teollisuus voi saavuttaa kaikkiaan 50 miljoonan euron kustannussäästöt vuosittain”, Heikki Jämsä huomauttaa.
Selvityksen perusteella Ruotsista on hyvä ottaa oppia myös infrahankeiden pitkäjänteisessä suunnittelussa ja rahoitusmallien monipuolisessa hyödyntämisessä.
”Myös meillä tulee siirtyä vähintään kahdentoista vuoden mittaiseen infraohjelmaan ja rahoitussuunnitelmaan. Rahoituksessa on otettava käyttöön uudenlaisia rahoitustapoja ja hyödynnettävä tehokkaammin valtion edullinen lainakorko. Tähän päätyi myös parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä viime vuoden lopulla julkistetussa raportissaan”, Heikki Jämsä sanoo.
Heikki Jämsä nostaa PTT:n selvityksestä esiin myös jatkokehitystarpeen. Liikenneinfrahankkeiden kannattavuutta mitataan nykyisin hyötykustannusarviolla, joka ottaa huomioon lähinnä liikenneverkkoon ja matka-aikoihin kohdistuvat vaikutukset. Se ei kuitenkaan sisällä lainkaan alue- ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Jotta hankkeiden kokonaishyödyt saadaan selville, tarvitaan uusi menetelmä laajemman hyöty-kustannus-suhteen arvioimiseksi.
Rakennusteollisuus RT:hen kuuluva INFRA ry on yksi PTT:n tutkimushankkeen viidestätoista rahoittajasta. Rahoittajiin kuuluivat myös muun muassa Liikennevirasto sekä useat työnantaja- ja ammattijärjestöt.
Lisätietoja
Johtaja (INFRA ry elinkeinopolitiikka) Heikki Jämsä, puh. 050 587 2911, Rakennusteollisuus RT
Johtaja (viestintä ja suhdanteet) Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642, Rakennusteollisuus RT
PTT:n tiedote ja raportti Liikenneverkko ja kansantalous http://ptt.fi/press_releases/liikenneverkko-ja-kansantalous-suomi-ruotsi-vertailuja
