”Koska työikäisiä suomalaisia on jatkossa nykyistä vähemmän, julkisen talouden kannalta on välttämätöntä, että entistä useammalla on töitä. Työllisyysaste ei puolestaan nouse, ellei työvoiman liikkuvuus parane. Tämä edellyttää toimivia asuntomarkkinoita ja liikenneyhteyksiä, eli ihmisille on annettava mahdollisuus sujuvaan arkeen”, toimitusjohtaja Aleksi Randell summaa Rakennusteollisuus RT:n pääviestit tuleviin eduskuntavaaleihin.
Rakennusteollisuus RT julkaisi tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle syyskokouksessaan 7. marraskuuta. Rakennusteollisuus nostaa kestävän kaupunki-, asunto- ja liikennepolitiikan avainasemaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan säilyttämiseksi.
Aleksi Randell haluaa suunnata huomion kasvavien kaupunkiseutujen merkitykseen koko maan elinvoiman lähteenä. Tiiviyden myötä tuottavuus kasvaa. Kaupungit vetävät puoleensa niin yrityksiä kuin ihmisiäkin ja toimivat siten alustoina osaamisen ja innovaatioiden kehittymiselle. Ne eivät kilpaile toisensa tai maaseudun kanssa, vaan eri maiden metropoleja vastaan.
Kestävä kaupungistuminen vaatii kokonaisnäkemystä ja kaukokatseisuutta
Kaupunkien kestävää kasvua voidaan parhaiten edistää kehittämällä maankäyttöä, asumista ja liikenneyhteyksiä entistä kokonaisvaltaisemmin ja pitkäjänteisemmin. Vähäpäästöiseen raideliikenteeseen on panostettava sekä kaupunkiseutujen sisäisessä että niiden välisessä liikenteessä. Nämä lyhentävät matka-aikoja, laajentavat työssäkäyntialueita ja siten vähentävät keskittymispainetta.
Pysyvät raideyhteydet luovat houkuttelevia sijainteja, jotka vetävät investointeja, nostavat maan arvoa ja vauhdittavat tonttitarjontaa. Valtion on edellytettävä kunnilta merkittävää lisäkaavoitusta, jotta tontteja on tarpeeksi saatavilla etenkin hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Riittävä tonttitarjonta on eri selvitysten mukaan tehokkain keino hillitä asumisen hintakehitystä.
”Entistä ketterämmin käyttäjiensä tarpeisiin reagoiva, älykäs rakentaminen edellyttää uusimpien digitaalisten työkalujen täysimittaista hyödyntämistä alkaen kaavoituksesta ja luvituksesta aina rakennuksen ylläpitoon saakka. Kaavoitus- ja rakentamisprosessin nopeuttamisessa myös käynnissä olevalla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksella on tärkeä rooli”, Randell sanoo.
Liikenneyhteyksien kehittämiseksi Suomelle tulee rakentaa pitkän aikavälin strateginen liikennejärjestelmäsuunnitelma.
”Tarvitsemme nopean kaksiraiteisen ja nelikaistaisen runkoverkon matka- ja toimitusketjujen selkärangaksi. Näin taataan myös teollisuudelle kilpailukykyiset kuljetukset raaka-aineen lähteiltä aina globaaleille markkinoille, joita ilman Suomi ei pärjää. Samalla on varmistettava liikenneinfran riittävä rahoitus uskaltamalla kokeilla myös uudenlaisia rahoitusmuotoja”, Randell toteaa.
Päästöjen vähentämisessä tarkasteltava kokonaisuutta
Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä painopiste tulee Rakennusteollisuuden mukaan kohdistaa vähäpäästöiseen liikkumiseen ja lämmitysenergian energiamuotoihin sekä olemassa olevaan rakennuskantaan ja infraan ja niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen.
”Rakennetun ympäristön vaikutus hiilijalanjälkeen on huomattava, joten Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuminen asettaa väistämättä uusia vaatimuksia myös rakentamiselle. Olennaista on vähentää rakennusten koko elinkaaren aikaisia päästöjä”, Olli Nikula sanoo.
Olli Nikula on Saint-Gobain Finlandin toimitusjohtaja ja aloittaa Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana vuoden 2019 alussa. Hän on osallistunut vaalitavoitteiden muodostamiseen RT:n hallituksessa.
”Hiilijalanjäljen lisäksi on otettava huomioon kestävän rakentamisen kaikki osatekijät, kuten pitkäaikaiskestävyys, terveellisyys ja turvallisuus sekä elinkaarikustannukset. On pidettävä huolta niin luonnonympäristöstä, rakennetusta ympäristöstä kuin rakennusten sisäympäristöstäkin”, Nikula muistuttaa.
”Myös kiertotalouden edistämisellä on hiilijälkeä pienentävä vaikutus. Poistamalla kierrätysmateriaalien hyödyntämistä hidastavia esteitä voimme säästää luonnonvaroja.”
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella Rakennusteollisuus näkee luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeänä ja vaativana haasteena. Se edellyttää toimia poliittisilta päättäjiltä sekä uudenlaista yhteistyötä luonnonsuojelun ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävien toimijoiden välillä.
Rakennetussa ympäristössä on paitsi suurin päästövähennyspotentiaali, se vaikuttaa suuresti myös Suomen kilpailukykyyn sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon. Sen osuus kansallisvarallisuudestamme on peräti kolme neljäsosaa. Kiinteistö- ja rakentamisala työllistää suoraan tai välillisesti joka viidennen suomalaisen.
Rakennusteollisuus.fi/vaalit -sivulta löydät hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan ja niihin liittyvät aineistot:
Lisätietoja:
- Aleksi Randell, toimitusjohtaja, puh. 0400 500 822
- Olli Nikula, hallituksen puheenjohtaja (2019–2020), puh. 040 844 7194
- Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, puh. 040 587 2642
