EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia luo kriteeristön kestävälle liiketoiminnalle. Sillä on tarkoitus edistää käytännöllisiä ja kunnianhimoisia kriteereitä myös rakentamisen kestävyyden parantamiseksi. Vaikutukset tulevat mitä todennäköisimmin ulottumaan alan yritysrahoitukseen ja sen saatavuuteen. Ohjatessaan rahoitusta tukemaan vihreää siirtymää kriteerit kirittävät niin päästövähennyksiä, energiatehokkuutta kuin kiertotalouttakin.
Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, lyhyesti taksonomia, valjastaa ensi kertaa yritysrahoituksen päästövähennystavoitteiden vauhdittajaksi. Tavoitteena on mekanismi, jolla rahan saatavuus tai hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse.
EU-taksonomia on oikeudellinen luokitusjärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Yritysten rahoituksen ja ilmastotavoitteiden toimeenpanon kytkeminen toisiinsa mullistaa Euroopan koko rahoitusjärjestelmän.
Jatkossa yrityksiä todennäköisesti velvoitetaan tuottamaan taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla eräänlaista ”ympäristökirjanpitoa”, jonka avulla ne kertovat toimintansa vaikutuksista muun muassa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen rahoitettavuus ei siis jatkossa riipu pelkästään taloudellisista tunnusluvuista, vaan sijoittajien huomiota halutaan kiinnittää myös kestävyyteen liittyviin riskeihin. Rahoittajat ja sijoittajat voivat vertailla eri sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta.
Isojen on oltava hereillä heti, mutta pk-yrityksissäkin varauduttava
Taksonomia-asetus tuli voimaan heinäkuussa 2020. Sen mukaista raportointia alettiin soveltaa vuoden 2022 alusta taksonomiakelpoisuuden osalta, eli käytännössä sen arvioimiseen, kuinka paljon liiketoiminnasta osuu taksonomian soveltamisalaan kuten vaikkapa uudisrakentamiseen.
Ensi vaiheessa asetus vaikuttaa yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin niihin kohdistuvia sijoituksia pääomamarkkinoilla ohjaten. Jatkossa taksonomian piiriin halutaan entistä laajemmin muitakin elinkeinoelämän toimijoita.
Samaan aikaan valmistellaan uudistusta, joka velvoittaa pankit ja rahoituslaitokset julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä. Tällä on heijastusvaikutuksia kaikkiin rahoitusta saaviin yhtiöihin, myös pk-yrityksiin. Tulevaisuudessa yhä useamman pankkirahoitusta hakevan yhtiön on varauduttava vastaamaan lainanantajalle kestävyyttä koskeviin kysymyksiin.
Kiinteistö- ja rakennussektori on noteerattu CO2-päästöjen näkökulmasta merkittäväksi taksonomian piirissä olevaksi toimialaksi samaan tapaan kuin energiatuotanto, liikenne tai primääristen raaka-aineiden kuten teräksen ja sementin tuotanto. Rakentamisessa taksonomiakriteereissä korostuvat energiatehokkuus ja vähähiilisyys. Kiertotalous – jätteiden määrän vähentäminen, kierrätys, uusiomateriaalien käyttö ja rakennetun ympäristön elinkaaren pidentäminen – on myös merkittävässä asemassa, luonnon monimuotoisuutta unohtamatta.
Ympäristötavoitteet ja kriteerit pohjana vaikutusarvioinneille
Taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia arvioidaan taksonomiassa kuuden tavoitteen näkökulmasta:
- ilmastonmuutoksen hillintä,
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
- vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu,
- siirtyminen kiertotalouteen,
- ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä
- luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Jotta taloudellinen toiminta olisi kestävää, sen pitää edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta. Toiminta ei saa haitata mitään muutakaan edellä mainituista ympäristötavoitteista. Merkittävän haitan välttämisen periaatetta kuvataan termillä ”Do-No-Significant-Harm” (DNSH).
Taksonomia sisältää myös tarkat ympäristötavoitteiden täyttämisen kriteerit. Ensimmäinen ympäristötavoitteiden delegoitu asetus ”Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen tekniset arviointikriteerit”, ns. ilmastopaketti, hyväksyttiin joulukuussa 2021. Sitä on määrä soveltaa taloudellisten toimintojen taksonomian mukaisuuden osoittamiseen 2023 alusta. Seuraava täydentävä asetus on luvassa lähivuosina.
Ympäristötavoitteiden ja niihin liittyvien kriteerien lisäksi taksonomia sisältää yhteiskuntavastuun osalta minimisuojatarkastelun. Se tarkoittaa, että kestävä toiminta ei saa olla esimerkiksi ihmisoikeuksien vastaista. Minimivaatimukset juontuvat OECD:n toimintaohjeista monikansallisille yrityksille, YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista periaatteista, Kansainvälisen työjärjestön työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevasta julistuksesta sekä kansainvälisestä ihmisoikeusasiakirjasta.
Kriteereissä riittää parannettavaa
Kestävän rahoituksen foorumin (Platform on Sustainable Finance) 30.3.2022 julkaisema raportti sisältää ehdotuksen teknisiksi kriteereiksi EU-taksonomian muille ympäristötavoitteille. Kriteeriehdotusten julkaiseminen on ensimmäinen askel kohti EU-komission toista delegoitua asetusta.
Rakennusteollisuuden näkemyksen mukaan kovassa aikataulupaineessa laaditut ehdotukset eivät vielä vastaa markkinoiden ja teollisuuden tarpeita. Lopullisen asetusehdotuksen kriteerejä on tarkistettava perusteellisesti, jotta luokitusjärjestelmä toimisi käytännössä.
Olemme painottaneet, että erityisesti kiertotaloudessa käyttökelpoiset kriteerit voivat nopeuttaa uusioraaka-aineiden sekä uudelleen käytettävien rakennuskomponenttien markkinoiden luomista. Epärealistisiksi viritetyillä tavoitteilla voi olla päinvastainenkin vaikutus. Maltillinen, vaiheittain kiristyviin tavoitteisiin perustuva lähestyminen puree varmimmin kentällä, jossa taksonomiaa sovelletaan.
Luokituskriteerien pitää myös perustua käytännön liiketoiminnasta saataviin faktoihin ja lukuihin. Kriteerien on oltava yksinkertaisia, mitattavia ja yhteydessä yritysten arkeen. Ne on osattava rajata kaikkein vaikuttavimpiin.
Nyt julkaistuista rakentamiseen liittyvistä kriteeriehdotuksista puuttuu näitä keskeisiä elementtejä olennaisin osin. Puutteista huolimatta kiinteistö- ja rakennussektori on sitoutunut kehittämään käyttökelpoisia kriteerejä alan vihreän siirtymän tukemiseksi. Yhdessä Raklin kanssa selvitämme osin vaikeaselkoisten kriteerien kansallisen tulkinnan kiemuroita sekä pilotoimme ilmastopaketin kriteerejä teknisten ongelmien havaitsemiseksi ja tiedon keräämiseksi. Käynnissä on myös selvityksiä taksonomiaan liittyvän raportoinnin selkeyttämiseksi.
Nyt tarvitaan sopivan harvapiikkistä kampaa ja riittävän paksua pensseliä, jotta talousviisaiden monimutkaiset mallit saadaan kohtaamaan fiksusti reaalitalouden todellisuus. Toimimalla yhdessä ja tuomalla aktiivisesti esiin yritysten ääntä meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua.
Pekka Vuorinen
Kirjoittaja on Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja sekä urakoitsijajärjestö FIECin edustaja EU-komission Platform on Sustainable Finance -ryhmässä.
Luokituskriteerit todellakin selkiytettävä. Hyvä ja laaja yhteenveto Pekalta.