Puolustusvoimat otti syksyllä 2020 henkilökunnalleen koekäyttöön sähköisen ilmoituskanavan, jonka kautta voi ilmoittaa laillisuusvalvonnalle havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai lain rikkomisesta vaikka nimettömänä.
Ilmoituskanava ehti jo ennen käyttöönottoaan saada liikanimet ”vasikkapuhelin” ja ”käräytä kaveri” -puhelin. Huolia oli herättänyt myös se, että valtava ilmoitustulva söisi resursseja.
Lukiessani uutisointia aiheesta huokaisin. Kaikki kuulosti kovin tutulta. Kun entisessä työpaikassani otettiin käyttöön vastaavanlainen ilmoituskanava, se kirvoitti jonkin verran samantapaisia kommentteja. Kanavan oltua käytössä joitakin vuosia huolet olivat kuitenkin hälvenneet, eikä aihe enää herättänyt intohimoja.
Miksi sinun pitäisi nyt kiinnostua tästä kaikesta? Koska pian Suomessa käytännössä kaikilla yli 50 henkilöä työllistävillä organisaatioilla on oltava tällainen ilmoituskanava.
Ilmoittajansuojaa koskeva lainsäädäntö tulee tänä vuonna
Niin kutsutun Whistleblowing-direktiiviin perustuva kansallinen lainsäädäntö on valmistelussa, ja hallituksen tarkoituksena on saada se voimaan vuoden 2022 aikana.
Mukana on myös siirtymäaikoja, jotta yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot ehtivät täyttää uudet vaatimukset. Niistä tärkeimmät koskevat väärinkäytöksistä ilmoittavan henkilön suojaamista sekä ilmoittamiseen tarkoitetun kanavan käyttöönottoa.
Tarkoituksena on suojata henkilöä, joka ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Ilmoitusmahdollisuus ei koske vain organisaation omia vakituisia työntekijöitä, vaan myös esimerkiksi alihankkijoita ja harjoittelijoita. Ennen lain voimaantuloa täsmentyy vielä, millaisista rikkeistä ilmoittaessaan henkilö saa suojaa.
Kätevintä yrityksille ja muille organisaatioille on ostaa ilmoituskanava palveluna. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä työnantajan on lisäksi nimettävä vähintään muutama henkilö, jotka vastaavat ilmoitusten käsittelyprosessista ja dokumentoinnista niiltä osin, joita ei voi ulkoistaa. Kanavan käyttöönotto pitää käsitellä yt-lain mukaisessa menettelyssä henkilöstön edustajien kanssa, ja tietojen käsittely tulee hoitaa tietosuoja- ja tietoturvavaatimusten mukaisesti.
Yleisimmät ennakkoluulot – ja todellisuus
Taklaan seuraavaksi muutamia omien kokemusteni perusteella yleisimpiä ilmoituskanaviin liittyviä ennakkoluuloja.
- ”Ilmoituksia tulee valtavasti kaikenlaisista turhanpäiväisistä asioista.”
Ihmisillä on yleensä varsin korkea kynnys tehdä ilmoitus. Sitä mietitään huolellisesti, jopa liian pitkään. Kynnyksen ylittämisessä keskeistä on, että ilmoittaja tietää voivansa tehdä ilmoituksen turvallisesti ja että se käsitellään luottamuksellisesti. Viestinnällä voidaan lisätä ymmärrystä siitä, millaisissa tilanteissa on tarpeen tehdä ilmoitus ja millaiset asiat on parempi käsitellä muuta kautta. - ”Jos ilmoituksia ei tule yhtään, se tarkoittaa, että organisaatiossa ei esiinny rikkeitä.”
Täysin rikkeettömät organisaatiot tai sellaiset, joissa ei ole mitään huolenaiheita tai riskejä väärinkäytöksistä, ovat hyvin harvinaisia. Siellä, missä tarjoutuu mahdollisuus jonkinlaisille väärinkäytöksille, saattaa niitä myös tapahtua. Selitys ilmoitusten puutteelle voikin olla, että ilmoituksia ei uskalleta tehdä seurausten pelossa tai ilmoituskanavaa ei tunneta riittävän hyvin. Joka tapauksessa syyt kannattaa analysoida tarkasti. - ”Aikuiset ihmiset osaavat kyllä setviä keskinäiset riitansa ilman, että siihen tarvitaan ilmoituskanavaa.”
Uusi laki ei todennäköisesti tule edellyttämään, että kanavan kautta voi ilmiantaa työpaikkakiusaamisen, häirinnän tai epäasiallisen käyttäytymisen kaltaisia ilmiöitä. Eri asia on, kannattaako työnantajan antaa silti mahdollisuus ilmoittaa myös näistä ilmoituskanavan kautta. Olen sitä mieltä, että ehdottomasti kannattaa. Työnantajan tulee muistaa työturvallisuuslain mukainen velvoitteensa selvittää työhön liittyvät vaaratekijät ja mahdollisuuksien mukaan estää tai poistaa ne. Aikuisetkaan eivät aina osaa kohdella toisiaan oikein, ja pahimmillaan syrjintään tai kiusaamiseen syyllistyvät myös esihenkilöt. Joskus kiusattu kokee, että ei ole turvallista ilmoittaa asiasta esihenkilölle tai henkilöstöosastolle.
Ilmoituskanava auttaa varmistamaan, että perusasiat ovat kunnossa
Ilmoituskanava on yrityksille ja muille organisaatioille yksi monista keinoista varmistaa, että perusasiat ovat kunnossa, eli että organisaatiokulttuurissa on sallittua puuttua epäkohtiin ja väärinkäytöksiin. Kanava kannattaa kytkeä selkeästi osaksi organisaation muuta arvoja ja toimintatapoja koskevaa viestintää.
Olen varma, että kanava auttaa työnantajia myös tunnistamaan sisäisiä riskejä ja reagoimaan niihin. Se kannattaa nähdä mahdollisuutena, ei uhkana.
Liisa Salmela
juristiharjoittelija
Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti