Osaajien saatavuus on tunnistettu lukuisissa selvityksissä yhdeksi yritysten ja organisaatioiden suurimmista kasvun ja kehittymisen esteistä. Koko kansantalouden tasolla työvoiman saatavuus on suoraan talouskasvun ytimessä. Pysyvä taloudellinen hyvinvointi syntyy tuottavuuden ja työpanoksen kasvusta. Viime vuosikymmeninä tuottavuuskehitys on ollut länsimaissa heikkoa, ja samaan aikaan väestörakenteen kehitys on kääntynyt pysyvästi epäedulliseksi.
Ongelmaa on mahdotonta kiertää: heikko tuottavuus ja vähenevä työikäinen väestö merkitsevät vääjäämättä hitaampaa talouskasvua ja kovempaa kilpailua teknologiasta ja osaajista. Osaajapulassa on luonnollista kääntää katseet maantieteellisesti lähellä oleville alueille. Työvoiman liikkumisen hyödyntämisessä piilee tutkimusten mukaan valtava talouskasvun potentiaali sekä tulo- että lähtömaille.
Odotettavissa on suuria globaaleja jännitteitä työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton osalta. Itämeren alueen pitkä yhteistyön perinne antaa etumatkaa muihin talousalueisiin nähden, ja Itämeren kumppaneiden onkin nyt syytä suunnata katseet pidemmälle ja lähteä yhdessä tavoittelemaan maailman parasta työmarkkina-aluetta.
Ihmisen päätös muuttaa toiseen maahan työn perässä joko pysyvästi tai tilapäisesti on iso päätös. Työn vuoksi toiseen maahan muuttava ei ole ratkomassa yhdenkään maan talouskasvun ongelmaa tai pulaa työvoimasta, vaan etsimässä mahdollisuutta kohottaa omaa ja perheensä elintasoa. Maiden keskenään erilaisesta lainsäädännöstä huolimatta työmarkkinoiden pitää olla turvalliset ja oikeudenmukaiset kansallisuudesta riippumatta. Yritysten pitää löytää osaajat, ja lainsäädäntövelvoitteiden tulee täyttyä.
Mistä mallia osaajien liikkuvuuteen?
Suomen rakennusala on edelläkävijä ulkomaisen työvoiman käytössä Itämeren alueella. Ulkomaalaisten työntekijöiden merkitys toimialalle on valtava – heitä on jopa kolmasosa pääkaupunkiseudulla työskentelevistä työntekijöistä. Ulkomaisen työvoiman käytölle on selkeä syy: suhdannetilanteesta riippumatta työvoimapula on rakennusalalla suurempaa kuin muilla toimialoilla. Sama pätee verrattaessa Suomen rakennusalaa muihin EU-maihin.
Suomessa rakennusalan luoma järjestelmä varmistaa ulkomaalaisten työntekijöiden tasavertaisen kohtelun kotimaisiin työntekijöihin nähden. Järjestelmä varmistaa työntekijöiden tunnistamisen, kulunvalvonnan työmailla, lakisääteiset velvoitteet ja työturvallisuuden. Toimivan järjestelmän kulmakiviä on kaksi. Ensinnäkin kolmikantainen yhteistyö yritysten, työntekijäjärjestöjen ja viranomaisten kanssa kotimaassa varmistaa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisen ja läpinäkyvyyden. Tiedonkulku eri maiden viranomaisten ja yritysten välillä luo työmahdollisuuksia ja vauhdittaa liikkuvuutta.
Matalimmalla roikkuvat hedelmät löytyvät jälkimmäisen kulmakiven vahvistamisesta. Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu varmistaa ihmisten, omaisuuden, palveluiden ja rahan liikkuvuus. Itämeren maiden kannattaisi lisätä alueellaan tiedonkulku viidenneksi perusperiaatteeksi. Tällä olisi valtava vaikutus alueen talouskasvuun, sillä tiedon liikkuvuus on suoraan yhteydessä työvoiman liikkuvuuteen.
Itämeren maita sitoo jo nyt yhteen kulttuurinen yhteneväisyys ja alue on maiden välisen yhteistyön edelläkävijä. Itämeren työssäkäyntialueen tiivistäminen pitää nyt nostaa korkeammalle yhteistyön prioriteeteissä. Houkutteleva ja turvallinen työssäkäyntialue on koko Itämeren alueen talouskasvun kovimmassa ytimessä.
Osaajista käydään kovaa maailmanlaajuista kilpailua. Pidetään me Itämerellä yhdessä puolemme!
Aleksi Randell
toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT
Kirjoitus on julkaistu 18.11.2021 Centrum Balticumin Pulloposti-kolumnisarjassa.
Kirjoita kommentti