Moni saattaa ohittaa kuntavaalit välivaaleina ”tärkeämpien” eduskunta- ja presidentinvaalien varjossa. Tosiasiassa kuntavaaleilla on kuitenkin suorin vaikutus meidän kaikkien jokapäiväiseen elämäämme. Moniin haasteisiin peilattaessa kaupunkien rooli on usein jopa valtiota tärkeämpi. Monesti juuri kunnilla on vastuu käytännön toimista, esimerkiksi kunnan elinvoiman osalta.
Kuntavaaleilla on suuri vaikutus myös rakennusalaan. Vaaleissa ratkaistaan, uskalletaanko kunnissa investoida kasvuun ja rakennetun ympäristön uudistamiseen. Kaavoitetaanko tarpeeksi ja oikeisiin paikkoihin, jotta kuntalaisilla on mahdollisuus toteuttaa asumistoiveitaan ja yrityksillä on mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä. Rakennetun ympäristön kehittämisen merkitys kuntapäätöksenteossa korostuu entisestään, kun sotepäätökset siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.
Rakennusalan ammattilaisilla on puolestaan paljon annettavaa päättäjille. Olisin itse kaupunginjohtajana ja aiemmin kaupunginhallituksen puheenjohtajana kaivannut tietoa muun muassa eri hankintamalleista kaupungin omissa projekteissa. Isoihin hankkeisiin soveltuvat allianssimallit ovat yksi esimerkki toimintatavoista, joita RT on ollut vahvasti kehittämässä ja mistä saatu erinomaisia tuloksia. Ikinä ei myöskään voi olla liian tiivistä markkinavuoropuhelua asuntopolitiikan ja kaavoitusratkaisujen taustaksi.
On äärimmäisen tärkeää tietää, mistä neuvoa ja tukea näihin asioihin saa. Rakennusalan ja päättäjien välisen vuoropuhelun on oltava tiivistä ja jatkuvaa.
Rakennusalan rajapinta kuntiin on valtava. Siksi olemme RT:ssä panostaneet kuntavaalivaikuttamiseen. Ehdokkaiden on ymmärrettävä, miten suuri merkitys rakennetulla ympäristöllä on kunnan elinvoiman, kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimivan arjen kannalta. Pitkäjänteinen dialogi kunnan päättäjien ja virkamiesten kanssa on onnistuneen yhteistyön a ja o.
Rakentaminen on jokaisen kuntapäättäjän asia
Kasvu, uudistuminen, kumppanuus. Ne ovat RT:n pääteemat kunnille. Vaikka kuntataloudessa on ollut pitkään suurtakin matalapainetta, tarvitaan kunnissa rohkeutta investoida kasvuun, joka luo elinvoimaa ja työtä sekä turvaa tärkeät palvelut. Ilmastonmuutoksen torjuminen, siihen sopeutuminen sekä muut ajan isot muutoshaasteet edellyttävät enemmän kuin koskaan etenkin rakennetun ympäristön investointeja. Investoinnit ovat myös merkittävä kasvuajuri kunnille, sillä ne vivuttavat vauhdilla muuta rakentamista ja kehitystä sekä palauttavat verotuloja kunnille.
Nyt onkin viimeinen aika, kun jokaisen kuntapäättäjän tulisi kiinnostua sujuvasta kaavoituksesta ja luvituksesta. Ne ovat vaikuttavinta elinkeinopolitiikkaa, johon kuntapäättäjät voivat suoraan vaikuttaa. Kun valtakunnan tasolla tehtävä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus ei valitettavasti näytä tuovan luvattua sujuvuutta kaavoitukseen, korostuvat kunnan omat päätökset. Kunnilla on mahdollisuus omilla toimillaan varmistaa, että byrokratian rattaat eivät turhaan hidasta lähtökuopissa olevien hankkeiden etenemistä. Parasta on, että sujuvuuden lisääminen ei maksa kunnalle mitään.
Riittävän asuntorakentamisen rinnalla kuntien keskeisenä vetovoimatekijänä korostuu sujuva liikkuminen, kuten raideliikenne kaupunkiseutujen sisällä ja niiden välillä. Kuntalaisten odotukset julkisten tilojen ja ympäristöjen terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden osalta ovat myös kasvaneet. Kunniltakin vaaditaan konkreettisia toimia kiertotalouden edistämisen ja vähähiilisemmän tulevaisuuden puolesta. Näissä kaikissa haasteissa ja vaatimuksissa rakennusalalta löytyy auttava käsi.
Aleksi Randell
toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT
Kirjoitus on julkaistu alunperin Rakennuslehden Näkökulma-palstalla 28.5.2021.
Kirjoita kommentti