”Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki” – kuuluu tunnettu sanonta. Monissa tapauksissa neuvoa onkin syytä noudattaa. Kuitenkin kun puhutaan rakennetusta ympäristöstä, voi tällä ”vanhalla hyvällä neuvolla” pyyhkiä ennemmin pöytiä.
Miksi sitten tämä viisaus ei päde korjausrakentamisessa? Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat korjausrakentamisen valtteja. Jos tarvittavia toimia lykkää liiaksi, voi olla jo auttamatta liian myöhäistä. Rakennetun ympäristön korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Korjaamme siis liian vähän, liian hitaasti ja usein myös liian myöhään. Pahimmillaan huonokuntoinen rakennus voi ajautua käyttökieltoon, jolloin ainoa vaihtoehto on purkaminen. Väylien kunto vaikuttaa puolestaan merkittävästi liikenteen päästöihin ja liikenneturvallisuuteen. Ilman hyväkuntoista vesijohtoverkostoa turvallinen ja maailman puhtain juomavesi on puolestaan muisto vain.
Korjausrakentamisella voidaan vaikuttaa tilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen, ihmisten viihtyvyyteen sekä vähentää tehokkaasti ilmastopäästöjä ja energiankulutusta. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja mahdollisimman nopea vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen ovatkin tutkitusti välttämättömiä toimia Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Korjausrakentamisen merkitykseen ollaan heräämässä
Ymmärrys oikea-aikaisen korjausrakentamisen merkityksestä on kasvanut viime vuosina. Niin kiinteistönomistajat kuin päätöksentekijät kotimaassa ja EU-tasolla ovat alkaneet ymmärtää suunnitelmallisen korjausrakentamisen välttämättömyyden. Samalla korjausvaje kuitenkin kasvaa koko ajan. Se on selkeä merkki siitä, että asian tärkeyttä ei vielä ole aivan sisäistetty.
EU:n Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaisesti myös Suomi on laatinut oman kansallisen korjausrakentamisen strategiansa. Kansallinen strategia yhdessä Euroopan rakennusten perusparannusaallon (Renovation Wave) kanssa viitoittavat tietä kohti parempaa ja suunnitelmallisempaa korjausrakentamista.
Strategiat ja kauniit korulauseet eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan selkeitä päätöksiä ja toimenpiteitä. Kiinteistönomistajille on luotava kannusteita suunnitelmalliseen kunnossapitoon, energiatehokkuuskorjauksiin sekä energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin siirtymiseen. On välttämätöntä, että korjausrakentamiseen saadaan pitkäjänteinen sekä toimiva kannustin- ja tukijärjestelmä. Jo nyt löytyy toimivia työkaluja. Ne on vain laajennettava kattamaan paremmin eri korjausrakentamisen ja perusparannusten muotoja, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta sekä sisäilman laatua. Energia-avustuksia on laajennettava ja ehtoja selkeytettävä, öljystä luopumisen tukea on laajennettava myös verkoston ja automatiikan parantamiseen.
Oikaistavaksi löytyy myös epäkohtia, jotka hidastavat perusparannusten aloittamista sekä asettavat erityyppiset asujat epätasa-arvoiseen asemaan. Mitkä ovat esimerkiksi perustelut sille, että omakotiasuja saa vähentää käytännössä työn osuuden kaikesta talossa suoritetusta remontista, mutta taloyhtiön osakas vain taloyhtiölle kuulumattomat korjaustoimenpiteet? Kotitalousvähennyksen ulottaminen tasavertaisesti myös asunto-osakeyhtiön perusparannustoimenpiteisiin edistäisi vaikuttavasti oikea-aikaista korjaamista myös asunto-osakeyhtiöissä.
Kuntien omaisuuden kunnossapito kuntavaaleissa proriteetiksi
Näin kevään ja kuntavaalien korvilla korjausrakentamisen merkityksen korostaminen on entistä ajankohtaisempaa. Rakennukset ja infrastruktuuri ovat kunnan suurin varallisuuserä, jonka arvon ylläpitämiseen kannattaa panostaa ennakoivasti. Kiinteistöjen, katujen ja kuntatekniikan pitkäjänteinen kunnossapito turvaa kuntalaisten oikeuden terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön. Korjausrakentamisen ja energiaremonttien määrä pitää vähintään kaksinkertaistaa, jos kunnat haluavat saavuttaa kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteensa. Nykyaikainen kiinteistöautomaatio vähentää sähkön ja energian kulutusta, auttaa ylläpidon kohdentamisessa ja parantaa sisäympäristön laatua. Jokaisen kuntapäättäjän ja kuntalaisen tulisi olla kiinnostunut siitä, miten kunnan omaisuutta hoidetaan.
Päättäjät, niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla sekä kiinteistönomistajat ja taloyhtiöt tarvitsevat yhä syvällisempää tietoa korjausrakentamisen merkityksestä. Oikea-aikaisen ja suunnitelmallisen korjausrakentamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Päättäjät ja asukkaat eivät onneksi ole yksin. Rakennusteollisuus RT:n asiantuntijat sekä osaavat ja luotettavat rakennusyritykset toimivat kumppanina ja tukena, kun tavoitteena on tuoda rakennus korjaamalla 2020-luvulle.
Mika Hokkanen, toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Kommentit