Betoniala kääri hiilihihansa ja ryhtyi toimiin

Betonirakentamista on leimannut viime vuosina voimakas keskustelu, missä betonin ja erityisesti sen pääraaka-aineen sementin tuottama CO2-päästö on tuomittu yhdeksi merkittäväksi ilmastonmuutoksen aiheuttajaksi. Kritiikissä on perää, mutta osa siitä osuu ohi maalinsa.

Betonirakentamisen globaalisti korkea kasvihuonekaasupäästötaso, arviolta 5–7 prosenttia maailman CO2-päästöistä, johtuu Kiinan äärettömän kovasta rakentamisen tahdista. Yli puolet maailman betonista tuotetaan Kiinassa sen omaa kotimaista käyttöä varten. Uskomaton faktatieto on, että Kiina tuotti 2010-luvulla kolmessa vuodessa enemmän betonia kuin suurvalta USA koko 1900-luvulla (1). Tälle halulle kehittyä ja rakentaa Kiinaa meidän on vaikeaa tehdä mitään.

Mutta entä Suomi?

On selvää, että päästöt on minimoitava koko betonituotannossa ilmastonmuutoksen pysäyttämistä tukemaan, vaikka betonin merkitys onkin paljon yleistä luuloa pienempi. Toimialan kokema yritysvastuu ja yhteiskunnallinen paine ovat saaneet koko betoni- ja sementtialan liittoutumaan yhteen hiilineutraalin betonin saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Käärimmekin hihamme vuonna 2019, jolloin Suomen betoni- ja sementtiala päättivät yhdessä nollata CO2-päästönsä.

Tämä nollaus tarkoittaa 1,6 prosentin vähennystä Suomen päästöistä sementin kautta (2) ja arviolta noin 3 prosentin päästöleikkausta kaikissa betonirakennuksissa, mikä sisältää myös kaikkien muiden rakennusmateriaalien päästöt betonirakennuksissa (3).

Joku saattaa ihmetellä, mistä sitten rakennus- ja kiinteistöalan paljon mainostettu jopa 30 prosentin osuus Suomen päästöistä sitten tulee? Lyhyt vastaus: lämmityksestä.

Rakennusten lämmityksen tuottamat päästöt dominoivat ylivoimaisesti tätä rakennuksiin ja kiinteistöihin kohdistettua päästöosuutta, vaikka oikeastaan energiateollisuus tuottaakin nämä päästöt lämmön ja sähkön tuotannossaan.

Kolmella askeleella iso loikka

Mitkä betonialan keinot sitten ovat? Moninaiset ja haastavat, mutta kaikki tehtävissä.
Jo käytössä oleva keino on CO2-kompensointi betonille. Lujabetoni tarjoaa tätä kaikkiin valmisbetonilaatuihinsa WWF:n sertifioimilla päästökompensaatioprojekteilla sekä pystyy tarjoamaan palvelun myös elementtitoimituksiin. Kompensointi ei ole kuitenkaan pitkän tähtäimen optimaalinen ratkaisu, vaan itse päästölähde pitää lopulta saada poistettua.

Ensimmäinen nopea tulevaisuuden keino on sementin seostaminen voimakkaasti hiilineutraalilla masuunikuonalla, joka käyttäytyy betonissa sementin kaltaisesti. Suomen ainoa sementtialan tuottaja Finnsementti on tuonut markkinoille ensimmäiset seostetut sementtilaadut jo vuosia sitten. Jatkossa näemme hyvin voimakkaasti masuunikuonalla seostettuja sementtejä arkipäiväisessä käytössä, eli niin sanottuja CEM II – ja CEM III –laatuja. Nämä ovat hitaammin kovettuvia kuin seostamattomat sementit, mutta tähän löytyy keinoja sopeutua betonialalta. Yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa toki tarvitaan.

Seuraava askel on pienentää edelleen sementtiteollisuuden polttamisprosessin päästöjä, jotka muodostavat noin 30 – 40 prosenttia sementin kokonaispäästöistä. Tähän Finnsementillä on hyviä investointialoitteita ja mahdollisuus lisätä perinteisiä fossiilisia polttoaineita korvaavien kierrätyspolttoaineiden osuutta lähelle sataa prosenttia kaikesta polttoaineesta. Muun muassa käytetyt tuulivoimaloiden lavat voidaan polttaa sementtiuunissa Saksassa saadun kokemuksen mukaan.

Kolmas ja ratkaiseva hyppy sementtiteollisuudelle on kalkkikivestä hajoavan hiilidioksidin talteenotto polttouunin loppupäästä. Tämä CO2 voidaan joko nesteyttää ja varastoida maaperään (Carbon Capture and Storage, CCS), tai muuttaa synteettiseksi polttoaineeksi vedyn avulla (Power-to-X). Molemmat prosessit ovat vielä kokeellisia, mutta näitä jo suunnitellaan Suomen sementtitehtaille. On selvää, että investoinnit ovat suuria ja sementin hintaan kohdistuu näistä selvää nousupainetta, mutta tämä on vääjäämätöntä.

Vauhdilla kohti nollaa

Betonialan tuotantolaitosten omia CO2-päästöjä pystytään helpommin alentamaan vastaamaan asetettuja tavoitteita. Pääasiassa puhumme hiilineutraaleihin lämmitysmuotoihin siirtymisestä sekä kuljetusketjuissa päästöjen pudottamisesta. Esimerkiksi valmisbetonitoiminnassa sähkövoimaan siirtymistä kuljetuskalustossa on jo kokeiltu Ruotsissa.

Betonirakenteiden raudoitteissa laajasti käytetty harjateräs perustuu lähes kokonaan kerättyyn romuun, joten sen CO2-päästötaso on matala. Sulatusprosessi taas on mahdollista saada lähes nollapäästöiseksi tuulisähköllä tai kierrätyspolttoaineilla. Vähemmän käytetyissä neitseellisissä teräksissä katse kääntyy terästeollisuuden vetypelkistetty rautasieni –prosessin suuntaan.

Betonirakenteita voidaan itsessään kehittää suunnittelun keinoin hoikemmiksi ja vähämassaisemmiksi, mutta tässä vastassa on usein rakentamisen laadun heikkeneminen esimerkiksi kerrostalojen ääneneristyksen suhteen. Puu-betoni-hybridirakenteissa taas ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa saadaan molempien rakenteiden huonoja puolia aikaiseksi, mutta CO2-hyödyt jäävät vähäisiksi. Näiden haasteiden johdosta sementin päästöjen merkittävä vähentäminen on mielestäni se kaikkein tärkein silver bullet, mitenkään rakennekehityksen mahdollisuuksia väheksymättä.

Itse uskon meidän onnistuvan betoni- ja sementtialan yhteistyön avulla tavoitteessamme Suomessa, kun katsoo asioiden kehitysnopeutta juuri nyt. Odotan meidän onnistuvan jopa reilulla marginaalilla ja olevan hiilineutraaleja paljon ennen vuotta 2050.

Mikko Isotalo
toimitusjohtaja
Lujabetoni


Lähdetiedot:

  1. Forbes.com: China Used More Concrete In 3 Years Than The U.S. Used In The Entire 20th Century
  2. Finnsementti Oy: Ympäristöraportti 2020
  3. Rakennusteollisuus RT: Vähähiilisen rakentamisen tiekartta

Teksti on julkaistu 12.11.2020 Lujabetonin kotisivuilla.

Kommentit

  1. Mielenkiintoista lukea, mistä nimenomaan pienemmät CO2-päästöt esimerkiksi johtuvat. On hienoa, että tämäkin on nykyaikana asia, johon kiinnitetään huomiota. Vaikka keinot hiilineutralointiin olisikin haastava, ei se tarkoita etteikö olisi saavutettavissa. Innolla odotellaan, miltä tilanne näyttää vuonna 2050!

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä