Budjettiriiheen kokoontuva hallitus on tiukan paikan edessä. Kokenut valtiomies ja hallituksen tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen on antanut ymmärtää, että kansallinen elvytysvara on käytetty. Katseet Suomen talouden elvyttämiseksi on siis käännettävä EU:n 750 miljardin euron elpymispakettiin, josta Suomi on saamassa noin kolme miljardia euroa.
EU:n yhteinen elvytyspaketti on saanut osakseen kritiikkiä, mutta sen tarpeesta talousviisaat ovat varsin yksimielisiä. Vientivetoisen Suomen kannalta on tärkeää, että koko Eurooppa elpyy nopeasti. Suomen osan hyödyt mitataan kuitenkin vasta kansallisen päätöksenteon yhteydessä, kun paketin käyttökohteista tehdään päätöksiä.
Suomi on pudonnut ennätysajassa historiansa syvimpään velkakuoppaan, kuntien talous on kriisiytymässä ja vientiteollisuuden ympärille on kasautunut yhä tummempia pilviä. Elvytyspakettia varten laadittavassa kansallisessa investointisuunnitelmassa on entistä tärkeämpi turvata kotimarkkinasektorin investoinnit. Nyt on löydettävä parhaat mahdolliset keinot, jotka auttavat Suomen ulos koronakriisistä ja saavat talouden sekä työllisyyden kasvuun.
Suomi elpyy ja uudistuu rakentamalla. Rakennettu ympäristö työllistää joka viidennen suomalaisen eli puoli miljoonaa ihmistä. Rakentamisen investoinnit vahvistavat työllisyyttä, palauttavat tehokkaasti veroeuroja valtion ja kuntien kassaan, vivuttavat muuta taloudellista toimeliaisuutta sekä edistävät tehokkaasti ilmasto- ja ympäristötavoitteitamme. Esimerkiksi Espoon kaupunkiradan rakentamiseen käytettävät 275 miljoonaa euroa työllistäisi 4 125 henkilöä ja sysäisi liikkeelle miljardien eurojen rakennusurakat, mukaan lukien yli 25 000 asunnon rakentamisen.
Kansallisen investointisuunnitelmamme tulee edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Merkittävimmät askeleet kohti vähähiilistä yhteiskuntaa otetaan yhdessä teollisuuden kanssa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii Suomeen yhä energiatehokkaampaa rakennettua ympäristöä. Suurin päästövähennyspotentiaali on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa ja lämmitysmuotojen uudistamisessa.
Hyvin suunnitellut korjaukset parantavat rakennusten terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä pidentävät kiinteistöjen käyttöikää. Vaikuttava toimenpide ovat taloyhtiöille myönnettävät valtion korjausavustukset ja lainatakaukset sekä kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden remontteihin.
Teollisuuden tuotekehitysinvestoinneilla kiritään ilmastotavoitteita ja parannetaan Suomen kilpailukykyä. Tuotekehitys edellyttää merkittäviä panostuksia. Esimerkiksi betonituotteet tiedetään erinomaisiksi rakennusmateriaaleiksi, mutta betonia haastetaan sen raaka-aineen sementin valmistamisesta aiheutuvien suurten päästöjen vuoksi. Ratkaisuksi ehdotamme ilmastoystävällisemmän betonin toimenpideohjelmaa, jolla lisätään TKI-panostuksia ja kasvatetaan varsinkin julkisten tilaajien osaamista hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Myös liikenteen sujuvoittaminen, liikennepalvelujen kehittäminen ja siirtäminen raiteille vähentää päästöjä tehokkaasti. Hyvin valitut tavaraliikenteen investoinnit sujuvoittavat teollisuuden kuljetuksia ja parantavat viennin kilpailukykyä. Henkilöliikenteen investoinneilla vauhditetaan työvoiman liikkuvuutta. Nyt on tärkeä huolehtia siitä, että maamme keskeisiin infrahankkeisiin ja nopeisiin raiteisiin löytyy rahoitusta myös EU:n elvytyspaketista. Maamme kilpailukyvyn kannalta tärkeät ratahankkeet, kuten Turun tunnin juna ja pääradan kehittämishanke, on helppo aloittaa EU-rahoituksen turvin.
Valtiovarainministeri Vanhanen on kiinnittänyt huomiota myös tuottavuuden lisäämisen välttämättömyyteen. Maankäytön ja rakentamisen osalta keskeisessä osassa on sujuva kaavoitus ja luvitus. Erityisesti nyt kaavoitus- ja lupaprosesseja tulee nopeuttaa, jotta kaikki elinvoimaiset hankkeet etenevät viivytyksettä toteutukseen.
Sujuva maankäytön suunnittelu ja kaavoitus ovat edellytyksiä kaupunkien sekä alueiden elinvoimalle ja kasvulle. Sujuvuus ei vaadi suuria rahallisia panostuksia, mutta lisää huomattavasti tuottavuutta ja tuloksia.
Tänään tehtävillä päätöksillä jälleenrakennetaan huomisen tulevaisuus.
Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT
Kirjoitus on alun perin julkaistu Uutissuomalaisen debatissa 12.9.2020
Kirjoita kommentti