Neljä vuotta kuskin paikalla oltuaan rakennusala saa nyt kokea, miltä tuntuu olla talouden vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa matkustajan paikalla. Jyrkimmässä nousussa mentiin vaunut nitisten. Nyt radan laella tähyillään seuraavan alamäen suuruutta ja toivotaan, ettei kiihtyvyys kouraisisi liiaksi vatsanpohjasta.
Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota varjostaa maailmantaloutta. Brexit odottaa edelleen ratkaisuaan. Euroopan talouden voimakas hidastuminenkin näyttää mahdolliselta. Jos Saksan teollisuustuotannon hidastuminen jatkuu, se näkyy kohta Suomen viennissä.
Rakentamisen luottamus euroalueella on kivunnut huippuunsa. Vastaavat huiput ovat olleet ennen 90- ja 2000-luvun taantumia ja vuoden 2008 finanssikriisiä. Muna vai kana, mutta historiassa luottamushuippua on seurannut talouden alamäki. Vastaava kotimainen ilmapuntari löytyy kuluttajien luottamuksesta. Kuluttajat eivät enää luota Suomen talouteen. Korjausliike on mahdollinen, mutta tähän mennessä luottamuksen putoaminen pakkaselle on lähes aina ennakoinut taloudelle ikäviä aikoja.
Asuntomarkkinoiden vakava häiriö olisi kaikista taantumista pahin. Se iskee rakennusyhtiöiden lisäksi talouden perusyksikön eli kotitalouden varallisuuteen ytimeen. Sen taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia maksellaan pitkään.
Vanha todenperäinen vitsi on, että rakennusalalla ei normaaleja päiviä nähdä. Ala on joko ylikuumentunut tai taantumassa. Pitääkö se tälläkin kertaa paikkansa?
Suomessa asuntorakentaminen veti koko talouden nousuun vuonna 2015. Asuntorakentamisen aloitusmäärät kohosivat korkeimmalle tasolleen sitten 70-luvun. Viime vuonna aloitettiin jopa 46 000 asunnon rakentaminen. Vaikka kerrostaloasuntojen aloituksissa nähtäneen seuraavan kahden vuoden aikana viidenneksen väheneminen, se ei tarkoita vapaata pudotusta tai taantumaa. Normalisoituminen vuoden 2018 huippulukemista tarkoittaa asettumista lähemmäksi pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa.
Rakentamisen hidastuminen ei tule alalle yllätyksenä. Rakennusliikkeet ovat tietoisia tuotannon poikkeuksellisesta tasosta ja varautuneet käänteeseen. Kohteiden aloittamisessa rima on nyt korkeammalla, ja valmiiden myynnissä olevien asuntojen varastoa ei haluta päästää paisumaan. Monet yritykset ovat lanseeranneet uusia palveluita ja etukampanjoita, joilla helpotetaan asunnonostoa. Myös sijoittajayhteistyötä on tiivistetty esimerkiksi lähtemällä mukaan asuntojen vuokraustoimintaan.
Suomen talouden kasvu hidastuu, mutta ennustelaitosten mukaan se kuitenkin jatkuu. Työllisyys ja ostovoima kehittyvät edelleen hyvin. Korot pysyvät matalalla tasolla, ja kuluttajien luottamus omaan talouteen on vahvaa. Asuntosijoittaminen pysynee epätavallisessa talousympäristössä edelleen houkuttelevana vaihtoehtona. Esimerkiksi Kojamo aikoo rakennuttaa lähes 4 000 uutta asuntoa parin vuoden aikana. Asuntorakentamisen toimintaympäristön peruskuva säilyy siten suotuisana.
Säätytalolla neuvotellaan parhaillaan lähivuosien isoista linjoista. Yhdessä pöydässä puidaan asuntopolitiikkaa ja toisessa liikenneverkon kehittämistä. Kaikki hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat tiedostaneet näiden merkityksen hiilineutraalin ja elinvoimaisen Suomen kannalta. Odotettavissa on entistä kunnianhimoisempia MAL-sopimuksia, suurten liikennehankkeiden etenemistä sekä liikenneinfran ja asuntorahoituksenkin tason nostoa.
Näiden muuttujien valossa rakentamisen äkkijarrutus on mahdollinen, mutta se ei näytä todennäköiseltä. Se edellyttäisi tälläkin kertaa rakennusalaa suurempaa, Suomen talouden ulkopuolista sokkia.
Jouni Vihmo
Pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry
Teksti on julkaistu alunperin 17.5. julkaistussa Rakennuslehdessä.
Kirjoita kommentti