Haluammeko kaupungistumisen hyödyttävän koko Suomen hyvinvointia vai vaikeuttavan suomalaisten arkea ja toimeentuloa? Ratkaisevaa on työllisyyden, liikenneyhteyksien ja asuntotarjonnan kolmiyhteys.
Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan paljon. Välillä tuntuu unohtuvan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää pohjoismaista työllisyysastetta. Siinä jäämme jälkeen verrokkimaista, kuten Ruotsista, vaikka tällä vaalikaudella on nähty komea nousu hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen 72 prosentin tavoitteeseen. Tämän saavuttamisessa vilkkaalla rakentamisella on ollut merkittävä rooli.
Työllisyyden parantamisen on epäilemättä myös tulevan hallituksen asialistan kärjessä. Monet puolueet ovat puhuneet tavoitteen nostamisesta 75 prosenttiin. Pitkällä aikavälillä on uskallettava tähdätä jopa 80 prosentin työllisyysasteeseen, jotta vähenevä työikäinen väestö kykenee ylläpitämään tarvittavia palveluita.
Myöskään kaupungistumiseen tai ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset eivät odota yli seuraavan hallituskauden, vaan niihin vastaaminen on väistämättä huhtikuun eduskuntavaaleissa valittavien päättäjien työlistalla. Parhaimmillaan ratkaisut tukevat toisiaan ja edistävät keskeisten päämäärien toteutumista.
Tarve jopa 150 000 uudelle asunnolle
Ennusteiden mukaan seuraavan neljän vuoden aikana Suomeen tarvitaan vähintään 100 000 tai jopa 150 000 uutta asuntoa. Sen lisäksi että rakennetaan riittävästi erilaisiin tarpeisiin sopivia asuntoja, on huolehdittava, että asuntoja syntyy juuri sinne, missä niille on kysyntää. Asumisen hinta ei saa muodostua kasvukeskuksiin muuttamisen esteeksi.
Asumisen hinnan pysyminen kohtuullisena varmistetaan kaavoittamalla riittävästi rakentamiskelpoista tonttimaata. Olennaista on sujuvoittaa kaavoitusprosessia käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa sekä ohjata maankäyttöä, asumista ja liikennettä entistä kokonaisvaltaisemmin.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksilla valtio ja suuret kaupunkiseudut sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. MAL-sopimusten toivoisi laajenevan entistä useammille kaupunkiseuduille. Myös sopimuskausi voisi olla pidempi, nykyisen neljän vuoden sijaan 12 vuotta. Se mahdollistaisi pidemmän tähtäimen suunnittelun ja sitoutumisen hankkeisiin, joiden toteuttaminen vaatii aikaa.
Rakennetun ympäristöön liittyvä poliittinen ohjaus on tällä hetkellä pirstaloituneena eri ministeriöihin. Liikennepolitiikka ohjataan liikenne- ja viestintäministeriössä, mutta osaltaan myös valtiovarainministeriössä. Maankäyttöä ja rakentamista ohjaa ympäristöministeriö, mutta rakentamiseen vaikuttavat myös esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön päätökset. Pirstaloitumisesta tulisi päästä seuraavalla hallituskaudella eroon, koska myös rakennetun ympäristön päästöjen vähentäminen edellyttää yhteistä näkemystä.
Työvoima raiteille
Työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamiseksi on pantava työvoima liikkeelle. Seuraavan hallituksen on rohkeasti ajettava hankkeita, jotka luovat entistä parempia liikenneyhteyksiä suurten kaupunkien välille ja kaupunkiseutujen sisälle. Raideliikenteen kehittäminen paitsi mahdollistaa työssäkäyntialueiden laajentumisen on myös ilmastoteko. Hyvät liikenneyhteydet lisäävät myös suurten kasvukeskusten välissä olevien kuntien vetovoimaa.
Päättäjien pakissa tulee lisäksi olla työkaluja suhdanteiden vaikutusten puskurointiin. Suhdanteen heikentyessäkin on huolehdittava, että asuntorakentaminen ei pysähdy ja että liikenneyhteyksien kehittäminen jatkuu. Rakentaminen ja infrahankkeisiin investointi ovat matalasuhdanteen aikana tunnetusti hyviä elvytyskeinoja.
Luodaan lisää veto- ja pitovoimaa
Tulevia vaaleja on kutsuttu ilmastovaaleiksi. Valituilta päättäjiltä vaaditaan tekoja, jotka mahdollistavat olemassa olevan rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisen kestävällä tavalla. Se tarkoittaa raideliikenteen edistämisen lisäksi muun muassa vanhojen rakennusten energiankulutuksen vähentämistä. Ympäristö kiittää lisäksi ratkaisuista, joissa uudis- ja täydennysrakentamista tehdään olemassa olevan infrastruktuurin päälle.
Kaupungistumiseen on viimein herätty. Sen tulee näkyä myös päätöksenteossa.
Eduskuntavaalien alla on hyvä pohtia, ymmärtääkö oma suosikkiehdokas kaupungistumisen luomat haasteet ja onko hänellä kokonaiskuva siitä, millä kaikilla tavoilla toimiva infrastruktuuri lisää alueiden ja koko Suomen veto- ja pitovoimaa.
Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT
Miten rakennetun ympäristön ratkaisuilla vaikutetaan ilmastonmuutokseen? Miten työllisyysasteen nostamiseen liittyvät toimenpiteet näkyvät Rakennusteollisuus RT:n hallitusohjelmatavoitteissa? Mitkä kolme asiaa Aleksi Randell sijoittaisi tulevan hallituksen työlistan kärkeen? Kuuntele haastattelu:
[soundcloud url=”https://api.soundcloud.com/tracks/594072114″ params=”color=#ff5500&auto_play=false&hide_related=false&show_comments=true&show_user=true&show_reposts=false&show_teaser=true” width=”100%” height=”95″ iframe=”true” /]
Kirjoita kommentti