FInZEB-hanke on saatu päätökseen ja sen loppuraportti on luettavissa hankkeen verkkosivuilta. Hankkeen tulokset ovat uusien rakennusmääräysten valmistelun pohjana ympäristöministeriön ohjaus-, seuranta- ja hankeryhmissä.
Energiamääräyksiin liittyen viranomaisten tehtävänä on tarvittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen valmisteleminen lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi. Säädösvalmisteluissa hyödynnetään RES-direktiivin toimeenpanemiseksi jo tehtyä valmistelutyötä sekä kansallisia lähes nollaenergiarakentamista koskevia kehittämishankkeita, kuten FInZEB-hanketta. Tavoitteena on niin ikään tunnistaa osaamisen ja koulutuksen kehittämisen tarpeet lähes nollaenergiarakentamista koskien, samoin kuin huolehtia siitä, että aiheesta tiedotetaan riittävästi. Asiassa tehdään yhteistyötä useiden asianomaisten tahojen kanssa.
Jo määräysten esivalmistelussa on tullut esille asiaan keskeisesti vaikuttavia kysymyksiä, kuten annetaanko uusiutuvalle energialle erillinen vaatimus vai ei, sekä kuinka määritellään taseraja, joksi FInZEB päätyi ehdottamaan tontin rajaa. Muut keskeiset esiin nousseet kysymykset liittyvät perussäännöksistä poikkeamiseen, rakennuslupamenettelyyn ja rakennusoikeuteen, tarvittaviin uusiin määritelmiin sekä säännösten voimaantuloon ja soveltamiseen. Teollisuuden näkökulmasta vastaan tulee vielä muitakin linjauskysymyksiä, esimerkiksi se, tuleeko lämpökamerakuvaus pakolliseksi kaikkiin rakennuksiin.
Uudet määräykset astuisivat voimaan jo vuoden 2018 alussa. Toisin sanoen, nyt valmisteilla olevaa lainsäädäntöä tullaan soveltamaan kaikkiin uudisrakennushankkeisiin, joiden rakennuslupahakemus tulee vireille 1.1.2018 jälkeen. Aikataulu on kaikille rakennuksille sama. Voimaantulolle on viranomaisvalmistelussa kuitenkin asetettu kaksi reunaehtoa teollisuuden näkökulmasta: energiamääräysten tulee olla valmiit viimeistään 1.1.2017. Lisäksi näin tiukalla aikataululla niiden vaatimustasot eivät saa oleellisesti poiketa FInZEBin ehdottamista tasoista.
FInZEB ehdotti energiamääräysten eräänlaiseksi minimiksi parasta mahdollista käytössä olevaa ja käytännössä hyväksi koettua LVI-tekniikan tasoa esimerkiksi LTO-laitteiden osalta sekä hyvin eristävää ja tiivistä rakennuksen vaippaa. Minimitasolta edelleen ylöspäin nouseminen onnistuu helposti esimerkiksi paremmalla eristyksellä tai käyttämällä uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkojärjestelmiä. Voidaan sanoa, että hanke antoi kehitykselle suunnan, joka jatkossa kannustaa käyttämään uusiutuvaa energiaa yhä enenevässä määrin.
Juha Luhanka
Toimitusjohtaja
Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Energiatehokkaassa rakentamisessa ja energiaremonteissa on myös huomioitava rakennusten sisätilakuuluvuus. Kännykkäsignaali läpäisee huonosti nykyaikaiset selektiivilasit. Sisätilapeiton rakentaminen huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.
Pauli Pullinen
ylitarkastaja
Liikenne- ja viestintäministeriö