Kasvukeskusten infrahankkeet maksavat itse itsensä

Valtio on päättänyt pysäyttää väyläverkon korjausvelan kasvun. Samanaikaisesti kasvua luovat infrainvestoinnit ovat täysin jäissä, vaikka oikein sijoitetut kasvukeskusten hankkeet toisivat investoinnin verotuloina moninkertaisesti takaisin.

Perusväylänpidon määrärahat ovat viime vuosina riittäneet vain välttämättömimpään: talvihoitoon, paikkailuun ja pieneen paranteluun. Nyt väylissä muhii 2,5 miljardin euron korjausvelkapommi, jonka purkaminen on hallituksen kärkihankkeita.

Infrarakentajat tervehtivät hallituksen linjausta ilolla, mutta ovat samalla huolissaan uusien rakentamishankkeiden kohtalosta. Rahat perusväylänpidon parantamiseen otetaan kasvua luovista investoinneista, joita Suomi kaipaisi nyt kipeästi. Lähivuosina investointirahaa saa vain Helsingin ratapiha, muut hankkeet ovat jäissä.

”Vuoteen 2030 mennessä Suomessa muuttaa kaupunkeihin 500 000–600 000 ihmistä. Tarvitsemme infrainvestointeja, jotta muuttovoittajakuntien maankäyttöä pystytään kehittämään vastaamaan kaupungistumisen vaatimuksiin”, liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo Lemminkäisestä muistuttaa.

Esimerkkinä kasvua luovista investoinneista hän mainitsee Raide-Jokerin ja Länsimetron. ”Ne mahdollistavat lukuisten uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamisen. Koska noin 40 prosenttia talonrakentamisen hinnasta palautuu veroina yhteiskunnalle, tämänkaltaiset, oikein sijoitetut infrahankkeet maksavat itse itsensä. On äärimmäisen tärkeää tajuta tämä vipuvaikutus.”

Ole Norrback: 1990-luvulla vastaava tilanne

Kunnat ja valtio istuttivat kasvun siemeniä myös 1990-luvun kriisissä. ”Infrastruktuuriin ja tutkimukseen satsattiin tuolloin merkittävästi. Tämä hallitus ei ole vielä samaa tehnyt, mutta haasteet ovat aivan samat. Huonona aikana myös investointikustannukset ovat pienet”, ministeri Ole Norrback sanoo.

Norrback valittelee myös byrokratiaa ja lupaviidakkoa. ”Yleiskaavaa tehdään ensin kymmenkunta vuotta, mutta jos joku uskoo nähneensä liito-oravan, työ tyssää siihen. Byrokraattinen prosessi estää kasvua ja kehittymistä.”

Harri Kailasalo on kiinnittänyt huomion samaan: ”Miljardienkin hankkeet seisovat valitusten takia, vaikka hankkeet voisivat muuten edetä täysin yksityisellä rahalla.”

Kailasalo ja Norrback puhuivat INFRA ry:n Liittopäivillä Vaasassa 6. marraskuuta. INFRA on yksityisten infrarakentajien toimiala- ja työnantajaliitto ja osa Rakennusteollisuus RT:tä.

Lisätiedot
Harri Kailasalo
liiketoimintasegmentin johtaja
Lemminkäinen Oyj
puheenjohtaja 
INFRA ry
+358 400 401 538

Paavo Syrjö
toimitusjohtaja
INFRA ry
+358 40 560 1803

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä