Vaasassa katuinfran korjausvelka pääsi yllättämään. Uudet laskelmat osoittavat, että summa on 34 miljoonan sijaan 68 miljoonaa euroa. Miten tässä näin pääsi käymään?
Teksti: Sari Okko
”Korjausvelkaa laskettiin ensimmäistä kertaa 1990-luvulla. Kun laskelmia päivitettiin pari vuotta sitten KEHTO-kuntahankkeen, Rapalin työkalujen ja opinnäytetyön avulla, tulokset olivat jotain muuta, mitä ajattelimme. Korjausvelka tuplaantui”, Vaasan kuntatekniikan johtaja Markku Litmanen kertoo.
Vaasalaisen katuinfran arvoksi laskettiin 220 ja korjausvelaksi 68 miljoonaa euroa. Lisäksi vesilaitokselta saatiin lahjana hulevesiverkoston 8 miljoonan euron korjausvelkapotti.
Yhtenä syynä vanhan ja uuden velan eroon Litmanen pitää erilaisia laskentamalleja, mutta muitakin syitä löytyy.
”Peruskorjaukseen ei ole yksinkertaisesti satsattu niin paljon kuin olisi ollut syytä. Ei ole esimerkiksi tehty riittäviä rakenteellisia korjaustöitä, vaan on menty eteenpäin pitkälti pintatöillä.”
”Syytä löytyy myös 1980-luvun muoti-ilmiöstä eli kevennetystä kunnallistekniikasta, jolla pyrittiin vaikuttamaan kustannuksiin muun muassa ohentamalla rakennekerroksia ja käyttämällä halvempia päällysteitä. Nyt nämä 30–40 vuoden takaiset rakennelmat ovat ongelma.”
Apua uudesta mittarista
Suomen Kuntotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jari Marjetalla on infran korjausvelasta 20 vuoden kokemus. Mies on ollut mukana KEHTO-foorumin hankkeissa, joissa on pyritty luomaan valtakunnallista ja yhteismitallista tapaa käsitellä infran kuntotietoja.
”Laskentamallissa on edelleen kehitettävää. Koska lähtötiedot ja mittaustavat ovat hyvinkin monenkirjavia, kuntia on vaikea laittaa samalle viivalle”, Marjeta sanoo.
Tänä vuonna käyttöön on tulossa jotain ihan uutta. Suomen Kuntotekniikka on kehittänyt mittaustavan, joka perustuu maatutkaan. Sen avulla tietoa saadaan paitsi vaurioista, myös niiden syistä ja syvyydestä.
”Kesäkuun loppuun mennessä tulisi mittausten olla analysoitavina ja vuoden loppuun mennessä tuloksia kerrottavana. Luvassa on historiallistakin tietoa, sillä vastaavaa ei ole tehty aiemmin”.
Korjaa vain tarpeellinen
Korjattavia katuja ei pidä Marjetan mukaan valita keinotekoisin perustein, vaan mitattuun ja tutkittuun tietoon perustuen. Kun korjausvelka on laskettu, sen kehittymistä voi myös ennustaa. Uusien tietojen ja digitaalisten menetelmien avulla korjaustoimet voidaan suunnitella ja ennakoida yhä paremmin, jotta tehtäisiin oikeita asioita oikeaan aikaan.
”Usein ja etenkin pienemmissä kunnissa tieto katujen kunnosta saattaa olla Excel-taulukossa, ruutupaperilla tai vain katumestarin päässä, jolloin tietoa ei välttämättä voida hyödyntää päätöksenteossa.”
Laskuri korjausvelan ennustamiseksi perustuu ajatukseen, että katujen kunto heikkenee tiettyä kuvaajaa noudattaen. Jossain vaiheessa saavutetaan kriittinen piste, jolloin kadun kunto heikkenee, muutos nopeutuu ja kunto jopa romahtaa.
Kuntainfran korjausvelkaohjelma edellyttää Marjetan mukaan koko väylästön kartoittamista mielellään 5–8 vuoden välein. Kun kokonaiskunto on selvillä, väylät laitetaan tärkeysjärjestykseen asteikolla 1–5.
”Viitosluokan väylät menevät käytännössä miltei suoraan perusparantamisohjelmaan. Luokkien 3–4 väylille on tehtävä jotain, joskaan kaikkea ei tarvitse uusia. Kakkosluokassa riittää esimerkiksi pintakerrosten uusiminen. Kun rakenteita heikentävä vesi poistetaan ja laitetaan uutta pintaa päälle, väylän käyttöikä voi jopa kaksinkertaistua.”
Kuntotekniikan laskurilla voidaan luoda skenaarioita siitä, miten korjausvelka kehittyy erilaisilla budjeteilla ja paljonko tulisi investoida vuosittain, jotta nykykunto pysyisi.
”Korjausvelkaa alkaa muodostua kolmosluokassa, joten säännöllinen kuntokartoitus kannattaa. Se auttaa myös korjauskierron hallinnassa. Kuntotietovaraston avulla omaisuudenhallinta helpottuu ja tieto on kaikkien kunnan toimijoiden käytettävissä.”
Tuskainen taival
Vaasassa on panostettu nyt pari vuotta saneeraamiseen, johon on tarjoutunut aiempaa parempia mahdollisuuksia taantuman ja sote-uudistuksen ansiosta.
”Jos sotesta voi jotain hyvää sanoa, niin sen, että meille on jäänyt isojen kiinteistöhankkeiden siirtymisen takia enemmän resursseja katuinfraan”, Vaasan Markku Litmanen toteaa.
Vaikka saneeraamiseen on panostettu 1,5 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin ennen, korjausvelka kasvaa kasvamistaan.
”Aika tuskaiselta taival näyttää. Kuntatekniikassa ei pikamatkoihin pystytä, vaan kyse on pikemminkin maratonjuoksusta. Pyrimme kuitenkin puolittamaan korjausvelan nykyisestä. Uskon, että meillä on edessä noin kymmenen vuoden juoksu.”
”Kaikki lähtee siitä, että suunnitellaan ja rakennetaan kunnolla. Vanha viisaus pätee tässäkin: vääristä asioista ei kannata säästää.”
Juttu on julkaistu aiemmin Infra-lehdessä 1/2017. Lehden kuntajuttusarjassa on tuotu Vaasan lisäksi terveisiä Oulusta, Varkaudesta, Joensuusta, Imatralta, Hyvinkäältä ja Turusta.
